Onnellinen blogi https://www.onnellinenmuonio.fi Muonion hiihtoladut – Suomen kauneimmissa maisemissa hoidetut ladut https://www.onnellinenmuonio.fi/muonion-hiihtoladut-suomen-kauneimmissa-maisemissa-hoidetut-ladut <h3> <span> <i> <span> Muonio tunnetaan talvisin hiihtäjän paratiisina, eikä syyttä. Alueen laaja latuverkosto kulkee läpi Suomen kauneimpien maisemien, erityisesti Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Hiihtäessä puhtailla ja huolitelluilla laduilla harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, millaista työtä niiden hoitaminen vaatii. </span> </i> </span> <div> <span> <i> Työtä upeiden maisemien keskellä </i> </span> </div> <div> <span> <span> Muonion latujen hoidosta vastaavat konekuljettajat saavat nauttia henkeäsalpaavista näkymistä tuntureille ja ikimetsiin. Kansallispuiston latujen ajaminen tarjoaa sellaisia maisemia, joita moni matkailija pitää Suomen kauneimpina. Samalla työ on kuitenkin kaikkea muuta kuin pelkkää maisemien ihailua – se vaatii vankkaa ammattitaitoa, pitkää pinnaa ja usein myös istumalihaksia. </span> </span> </div> </h3> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/DSC00038.jpg"/> </div> <div data-rss-type="text"> <div> <span> <b> Pitkät päivät ja yksinäinen työ </b> </span> </div> <div> <span> <b> <br/> </b> </span> </div> <div> Muonion laaja latuverkosto tarkoittaa, että työpäivät voivat venyä pitkiksi. Latukoneen ohjaimissa istutaan tuntikausia kerrallaan, usein täysin yksin. Työ on huolellisuutta vaativaa, sillä ladut eivät saa vahingoittua tai jäädä epätasaisiksi. Jokainen hiihtäjä, aloittelijasta kokeneeseen, haluaa päästä nauttimaan tasaisesta ja turvallisesta ladusta – ja tämän takaaminen on kuljettajien vastuulla. </div> <div> <br/> </div> <div> <b> Haasteita pakkasessa </b> </div> <div> <b> <br/> </b> </div> <div> Vaikka ladunajossa modernit koneet ovat suuri apu, joskus myös tekniikka pettää. Erityisesti kireillä pakkasilla voi tulla vastaan tilanteita, joissa kuljettaja joutuu hyppäämään ulos lämpimästä ohjaamosta korjaamaan konetta. Tämä saattaa tarkoittaa työkalujen kanssa askartelua purevassa pakkasessa, kun aikaa ei ole hukattavaksi. Koneet ja huoltotyöt vaativat siksi sekä teknistä osaamista että nopeaa ongelmanratkaisukykyä. </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/IMG_0104.JPEG"/> </div> <div data-rss-type="text"> <b> Työn jälki palkitsee </b> <div> <span> <br/> </span> <div> Kaikista haasteista huolimatta latujenhoitajien työ on äärimmäisen palkitsevaa. Tunne siitä, että omalla panoksella on mahdollistettu täydellinen hiihtokokemus sadoille, ellei tuhansille, ulkoilijoille, on korvaamaton. Eikä mikään voita sitä hetkeä, kun pysäyttää koneen hetkeksi katsomaan, kuinka aamuaurinko värjää tunturinrinteet kullankeltaisiksi. </div> <div> <br/> </div> <div> Muonion latujenhoitajien ammattitaito ja kova työ takaavat sen, että alue pysyy hiihtäjien suosiossa vuodesta toiseen. Seuraavan kerran, kun liu’ut täydellisellä ladulla, muista kiittää mielessäsi niitä, jotka tekevät sen mahdolliseksi – Suomen kauneimpien maisemien keskellä. </div> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/DSC00040.jpg"/> </div> <div data-rss-type="text"> <b> Reittivastaavan suositukset </b> <div> <span> <br/> </span> <div> <ul> <li> Oloksen maisemareitti, monikäyttöreitti, jossa niin kävelijät, pyöräilijät, lumikenkäilijät kuin hiihtäjätkin yhdessä saavat kulkea kuvankaunista reittiä pitkin. Maisemareitin varrelta voi bongata Levin, Ylläksen ja Pallaksen hiihtokeskukset. Reitti lähtee Oloksen hiihtokeskuksen ala-asemalta ja kulkee myötäpäivään. Matkan varrella on Muonion kunnan ylläpitämä maisemakota, jossa voi pysähtyä tulistelemaan. Reitti on keskivaativa, korkeuseroa on noin 180m ja pituus on noin 8km. </li> </ul> </div> <div> <ul> <li> Mietaan lenkki, Juhan kiekka, Jeriksen kuntolatu. Yhdellä Suomen hiihtopiirien tunnetuimmilla laduilla saa haastetta. Ladulla on mittaa reittivalinnasta noin 8km ja korkeuseroa noin 180m. Latu on täynnä mutkia ja kumpuja ja on keskivaativa. Latu kulkee Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja lähtöpaikkana toimii kätevästi Jeris Lakeside Resort. </li> <li> Pallaksen kymppi, Lapland Hotel Pallakselta lähtevä latu kiertää hulppeissa tunturimaisemissa aivan maailman puhtaimman ilman mittauspisteen kupeessa (kuten kaikki Muonion ladut). Korkeuseroa ladulla on noin 180m ja pituutta nimensä mukaisesti noin 10km. Latu on keskivaativa. </li> </ul> </div> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/kuva.jpg"/> </div> Mon, 27 Jan 2025 10:05:07 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/muonion-hiihtoladut-suomen-kauneimmissa-maisemissa-hoidetut-ladut thumbnail main image Ulkoluokkatoimintaa lintutornilla https://www.onnellinenmuonio.fi/ulkoluokkatoimintaa-lintutornilla <div data-rss-type="text"> Kysyessäni kolmosluokkalaisiltani, mistä ottaisimme kuukausittaisen säähavaintokuvan ystävyysluokkatoimintaa varten, monen ehdotus oli lintutorni. Puthaanrannantien lintutornista ja sen ympäristöstä on tullut tärkeä paikka minulle ja oppilailleni vuosien varrella. Jo esiopetusvuonna kävimme säännöllisesti lintutornilla <a href="https://www.haaraamo.fi/2022/05/ideoita-esiopetuksen-matikkakavelyille.html" target="_blank"> matikkakävelyiden </a> tiimoilta. Noilta ajoilta lapset muistavat useita käytäntöjä, joita pyytävät nykyäänkin toteutettaviksi. Monen suosikki vaikuttaa olevan juokseminen tornille johtavalla hiekkatiellä. Myös majojen rakentaminen lähimetsään sekä kivien ja lumipallojen heittäminen järveen ja puunrunkoon ovat olleet mieluisia.  <div> <br/> </div> <div> Lintutorni on kätevän lähellä koulua. Kävelymatka sinne saattoi tosin kestää kauankin eskariaikana. Pysähdyimme nimittäin joka kerta, kun joku hihkaisi nähneensä matkan varrella ympyrän. Hän kertoi sitten muille, missä näki tuon ympyrän. Toisinaan matkan varrelta etsittiin lukumääriä ja pysähdyttiin, kun joku huusi "kolme". Kerran löysimme kolme P-kirjainta mainostekstistä: Palveleva rautakauppa.  </div> <div> <br/> </div> <div> Matematiikkaa on siis kaikkialla, ei ainoastaan matikan tunneilla. Kun laitamme "matikkalasit" silmille, huomaamme maailman olevan täynnä matematiikkaa.  </div> <div> <br/> </div> <div> Pienten oppijoiden matematiikan harjoituksiin ei aina tarvita välineitä tai voidaan käyttää luonnonmateriaaleja. Mittasimme esiopetusvuonna kahden hiekkaan piirretyn viivan etäisyyden askelilla ja pohdimme, miksi mittaustulos ei ollut kaikilla sama. Kepeillä mittasimme kaverin pituutta, lintutornin tolppien väliä ja rappusten leveyttä. Saimme kokemuksia mittaamisesta, vaikka emme olleet vielä tutustuneet standardoituihin mittavälineisiin. Lintutorniin noustessamme jokainen eskarilainen laski rappuset. Sama tehtiin tornista laskeuduttaessa. Huomasimme, että lukumäärä on sama huolimatta siitä, kummasta suunnasta aloitetaan laskeminen. Nyt kolmannella luokalla tämä on jo itsestäänselvää.    </div> <div> <br/> </div> <div> Lokakuun alussa lintutornilla ottamassamme säähavaintokuvassa lehdet olivat jo pudonneet puista. Oli avartavaa nähdä netissä ystävyysluokkiemme ottamat kuvat. Helsingissä puut olivat vielä vihreitä, kun taas Kokkolassa ja Kontiolahdella ruska oli parhaimmillaan. Marraskuun kuvien lumimäärässä oli isot erot paikkakuntien välillä, kuten taitaa olla myös tulevina kuukausina. </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti ja kuva: Laura Lantto </i>   </div> <div> <br/> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Puthaanrannantien+lintutorni+ja+laavu+Muonio+Haaraamo.jpg"/> </div> Tue, 05 Nov 2024 10:36:23 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/ulkoluokkatoimintaa-lintutornilla thumbnail main image Lapsiperheen arkea Kätkäsuvannossa https://www.onnellinenmuonio.fi/lapsiperheen-arkea-kaetkaesuvannossa <div data-rss-type="text"> Olimme monta vuotta pohtineet muuttoa pohjoisempaan Rovaniemeltä, pienet kylät kiehtoivat ja kaipasimme enemmän luontoa ympärille. Kyläyhteisöt etenkin kiinnostivat, semmoinen yhteinen tekemisen meininki. Kun puolison yritys tuli tiensä päähän, ja esikoinen oli lähdössä koulutielle, totesimme että se on nyt tai ei koskaan. Aina voi tulla takaisin, mutta tulevaisuudessa harmittaa, jos jää kokeilematta. <div> <br/> </div> <div> Nyt olemme asuneet täällä puolitoista vuotta ja arki on asettunut uomiinsa. Muutimme kesällä Kätkäsuvantoon, ja täältä kyllä olemme sen kyläyhteisön löytäneet. Naapureiden kanssa on milloin mitäkin projektia menossa, autetaan toisiamme puolin ja toisin, oli kyse sitten puutöistä tai kanalan siirtämisestä. Jos sokeri loppuu, naapurista löytyy. Lapset varmaan muuttaisivatkin naapuriin, jos emme estäisi. On semmoinen perusluottamus, että jos apua tarvii, sitä saa ja kysyä voi aina, sitten neuvotaan eteenpäin.  </div> <div> <br/> </div> <div> Aamuisin viemme koululaiset bussipysäkille, johon heidät bussi sitten palauttaa iltapäivällä. Pitkä välimatka keskustaan ei haittaa, kun menoja vähän suunnittelee. Myös yhteiskyytejä lasten harrastuksiin järjestetään ystävien kanssa. Harrastusten määrä pienellä paikkakunnalla yllätti, ja kyllä täälläkin saisi itsensä kiireiseksi, jos haluaisi. </div> <div> <br/> </div> <div> Tiedän, että pienilläkin paikkakunnilla on omat haasteensa, mutta kyllä silti lasken sen isoksi plussaksi, että tuttuja naamoja on joka puolella. Kaupassa, kirjastossa, lasten harrastuksissa ja vanhempainilloissa. Se luo turvaa ja luo yhteisöllisyyttä.  </div> <div> <br/> </div> <div> Meille on tärkeää viettää mahdollisimman paljon aikaa perheenä, ja täällä kyllä moni tuntuu jakavan sen elämäntyylin. Retkeily ja luonnossa liikkuminen on helppo tapa olla yhdessä ja kerätä yhteisiä kokemuksia. Lasten kanssa hillasuolla rämpiminen, tunne, kun kala nappaa kiinni tai tuntureilta tähystäminen kaukaisuuteen. Kokemukset jäävät sydämeen, ja täältä niitä kokemuksia löytää kyllä joka nurkalta.  </div> <div> <br/> </div> <div> Muoniolaiset ovat muutenkin ihan uskomattoman välitöntä sakkia. Täällä tulee heti tunne, että tänne kuulun ja täältä jos lähden, pala itsestä jää tänne. Toisten auttaminen tuntuu olevan muoniolaisille sydämen asia, ja elämä täällä on leppoista ja soljuvaa, ei ole kiire mihinkään, kun kaikki on jo tässä.  </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti ja kuvat: Selina Kuure </i> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/kuvablogiin+muokattu2.jpg"/> </div> Mon, 21 Oct 2024 07:03:36 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/lapsiperheen-arkea-kaetkaesuvannossa thumbnail main image Työharjoittelussa kunnalla https://www.onnellinenmuonio.fi/tyoeharjoittelussa-kunnalla <div data-rss-type="text"> Tradenomin opinnot lähestyivät loppusuoraa, olin etänä opiskellut muutaman vuoden ja muutto Muonioon tapahtui siinä välissä. Hyvin äkkiä hoksasin, että kunnalle voisin hakea harjoitteluun ja siellä varmasti riittäisi tekemistä. Yrityspuolen markkinointihommat olivat jo ennestään tuttuja, joten tuntui kiinnostavalta kokeilla miltä viestintä ja markkinointi näyttää kunnan puolella.  <div> <br/> </div> <div> Kehittämispäällikön kanssa tavattiin, ja heti kyllä tuntui vastaanotto tervetulleelta. Mielenkiintoisia tehtäviä ja projekteja löytyi, ja paljon sai myös mennä oman mielenkiinnon mukaan. Kunnalla on selkeästi halua mennä eteenpäin ja kehittyä, ja se onkin hyvä lähtökohta kehittämisintoiselle opiskelijalle. Myös opinnäytetyölle löytyi aihe, joten loput opinnot menisivät sujuvasti yhdessä paikassa.  </div> <div> <br/> </div> <div> Yhteistyö onkin sujunut jouhevasti, ja työt ovat sujuneet joustavasti etänä ja välillä toimistolla. Paljon on saanut tehdä omien aikataulujen mukaan, sekä sovittaen harjoittelun perhe-elämään. Työyhteisö on ollut rento, kannustava ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia.  </div> <div> <br/> </div> <div> Työtehtävät ovat olleet hyvin vaihtelevia, kokemuksia on kertynyt reppukaupalla ja itseään on päässyt toteuttamaan sekä haastamaan erilaisissa projekteissa. Koska suuntaudun digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin, työtehtäviin on kuulunut mm. somen päivitys ja suunnittelu, uutisten kirjoittaminen, verkkosivujen päivittäminen ja kehittäminen, sekä verkkosivujen käytettävyystutkimuksen suunnittelu ja toteutus.  </div> <div> <br/> </div> <div> Isoimpana tekijänä harjoittelun onnistumisessa nostan kuitenkin sen, että sinuun ja osaamiseesi luotetaan. On aivan eri lähtökohta tehdä ja oppia asioita, kun sinua ei epäillä joka käänteessä. Luottamus on antanut itselle motivaatiota tehdä asioita ja kokeilla uutta, ja sillä on ollut valtava merkitys myös oppimisen kannalta. Ehkä luottamuksen pohja löytyy siitä, että täällä on onnellisia ihmisiä, jolloin se väistämättä näkyy perusolemuksessakin. Ollaan luottavaisia sekä tyytyväisiä itseen ja toisiin.  </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti ja kuvat: Selina Kuure </i> </div> <div> <br/> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/180BBEFD-71C3-4083-AE79-B4625E8C379C.JPG"/> </div> Mon, 14 Oct 2024 10:19:07 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/tyoeharjoittelussa-kunnalla thumbnail main image Pendelöinti kahden kunnan välillä https://www.onnellinenmuonio.fi/pendeloeinti-kahden-kunnan-vaelillae <div data-rss-type="text"> Moni lapissa asuva hyödyntää nykyään mahdollisuuden asua toisessa ja työskennellä toisessa kunnassa, josta löytyy mahdollisesti enemmän työmahdollisuuksia itselleen. Itselläni Kittilän ja Muonion välinen työmatkani on erinomainen esimerkki sujuvasta pendelöinnistä, jossa etäisyydet ja matka-ajat ovat kohtuullisia, ja maisemat matkalla tekevät matkasta jopa virkistävän.  <div> <br/> </div> <div> Ajomatkaa minulle kertyy työpaikan ja kodin välille noin 75 kilometriä suuntaansa ja matkaan menee tavallisesti vajaa tunti autolla, riippuen tietenkin sääoloista ja liikeenteestä. Tämä matka on itselleni mahtavaa aikaa virittäytyä työpäivään aamulla ajaessa töihin ja takaisin päin tullessa nollata vielä viimeiset työasiat päivältä, jonka jälkeen kotona voi keskittyä sitten olemaan läsnä täysillä. Pendelöinnin mahdollistama ero työn ja vapaa-ajan välillä on myös tietyllä tapaa etu. Työpaikka ja koti eri paikoissa on myös keino irtautua työasioista tehokkaammin ja keskittyä vapaa-aikaan perheen ja harrastusten parissa.   </div> <div> <br/> </div> <div> <b> Entä jos kuitenkin?  </b> </div> <div> <b> <br/> </b> </div> <div> Vuoden verran Muoniossa töissä käyneenä olen huomannut että Muoniossa yhteisöllisyys on vahvaa ja perustuu pienessä kunnassa elämisen tiiviiseen vuorovaikutukseen. Ihmiset tuntevat toisensa, ja naapuriapu sekä talkoot ovat arkipäivää. Työni puolesta olen saanut osallistua paljon paikallisiin tapahtumiin, kuten Muoniolaisten kohtaamisiin ja erilaisiin kylätapahtumiin. Nämä tapahtumat ovat koonneet niin uusia kuin vanhojakin muoniolaisia yhteen ja välittäneet minulle sen välittömän ja lämpimän tunnelman mikä täällä vallitsee ihmisten välillä.  </div> <div> <br/> </div> <div> Entäs se luonto sitten? Lapissa tunnetusti välimatkat hämärtyvät ja huomaankin monesti myös töiden lisäksi viettäväni vapaa-aikaani Muonion alueella retkeillen, kalastaen ja muuten vaan alueen mahtavasta luonnosta nauttien. Pallaksen alueen mahtavat maisemat ja upea luonto vetävät minua kerta toisensa jälkeen puoleensa enkä tunnu saavan niistä koskaan tarpeekseni. Ehkäpä myös tämä uskomaton, monia harrastusmahdollisuuksia sekä rauhaa ja hiljaisuutta tarjoava luonto vaikuttaa siihen muoniolaiseen mielenlaatuun ja elämäntyyliin johon olen ihastunut.   </div> <div> <br/> </div> <div> Vaikka olenkin vuoden verran nauttinut suunnattomasti pendelöinnistä kahden kunnan välillä ja kokenut lähinnä sen positiiviset puolet, niin en silti ole voinut välttyä ajatukselta että miltä se elämä kokonaan Muoniossa tuntuisi.   </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti ja kuva: Timo Holopainen </i> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/IMG_9480.JPEG"/> </div> Fri, 20 Sep 2024 11:16:14 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/pendeloeinti-kahden-kunnan-vaelillae thumbnail main image Harrastusten Muonio https://www.onnellinenmuonio.fi/harrastusten-muonio <div data-rss-type="text"> <div> Tykkään harrastaa kaikkea ulkona ja luonnossa, siksipä Muonio on oivallinen paikka asua, sillä täällä on hyvät mahdollisuudet siihen. </div> <div> <br/> </div> Käyn myös Muonion ulkopuolella esimerkiksi kävelemässä tuntureilla tai talvella tykkään käydä myös kelkkailemassa; se on tosi kivaa ja hauskaa tekemistä. Kerran, kun oli pimeää ja olin ajelemassa jäällä meidän kelkalla, näin myös revontulia. <br/> <br/> En kuitenkaan pelkästään kelkkaile talvella vaan myös luistelen, hiihdän ja laskettelen. Olos on hyvä paikka lasketella, koska se on tosi lähellä ja sinne pääsee arkenakin todella helposti kavereiden kanssa. Lisäksi siellä on myös hyvät metsäreitit. Odotan kovasti jo, että pääsen pelaamaan jääkiekkoa pikkuveljeni kanssa, sillä se on kivaa tekemistä myös. <br/> <br/> Talvitekemisten lisäksi tykkään tehdä muutakin; esimerkiksi kävimme äitini kanssa melomassa ja käymme yhdessä myös kävelemässä. Nyt meillä on yhteisenä kävelytavoitteena 50 km:n pituinen Hetta-Pallas- vaellusreitti. <br/> <br/> <div> Tykkään käydä myös pyöräilemässä, ja minulla on aikomus käydä isäni kanssa maastopyöräilemässä jossakin kauempana tässä joku viikonloppu. Innostuin enemmän myös kalastamisesta tänä kesänä – sitäkin olisi kivä tehdä enemmän! Käyn kaverini kanssa myös maastossa ratsastamassa vuokrahevosellani ja välillä itseksenikin. Lujaa maastossa meneminen upeissa maisemissa on minun rentoutumiskeinoni. </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti ja kuvat: Sofia Muotka (7lk. TET) </i> <br/> </div> <br/> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Sofia-Muotka-2.jpg" alt=""/> </div> Tue, 20 Dec 2022 08:34:23 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/harrastusten-muonio thumbnail main image Uudet muoniolaiset otetaan avosylin vastaan https://www.onnellinenmuonio.fi/uudet-muoniolaiset-otetaan-avosylin-vastaan <div data-rss-type="text"> Kirsi Vestenius perheineen löysi Muoniosta kodin, josta oli haaveillut jo pitkään Etelä-Suomessa asuessaan. Aikoinaan Lapissa työskenneelle Kirsille väliaikainen lappilaisuus jätti kuitenkin pysyvän kaipuun pohjoiseen, vaikka perheen koti olikin useita vuosia Tampereen lähistöllä. Mutkien kautta Vesteniuksen perhe on muoniolaistunut niin, ettei paluuta entiseen taida olla tiedossa lainkaan. <div> <br/> <div> <b> Lomat tuntureiden keskellä alkoivat tuntua liian lyhyiltä </b> </div> <div> <br/> </div> <div> Äkäslompolossa vietetyt lomat olivat koko perheelle niitä vuoden kohokohtia, mutta kotiinpaluu sai aikaan ristiriitaisia tunteita – tuntui kuin toinen koti jäi taakse. Kirsi hakeutuikin lopulta Ylläksen alueelle töihin, jolloin koko perhe muutti Äkäslompoloon ja pääsi tutustumaan lappilaiseen elämäntapaan. Ensimmäiset vuodet menivät hyvin vuokra-asunnossa, mutta oman tilan tarve alkoi hiljalleen kasvaa ulkoilua rakastavassa koiraperheessä. Entä jos rakennettaisiinkin oma talo? </div> <div> <br/> </div> <div> Kirsin työpaikka vaihtui Ylläkseltä Muonion puolelle ja sieltä oli tällä välin löytynyt jo tonttikin. Luonto ja ympäristö olivat olleet tärkeimmät kriteerit tontin metsästyksessä ja lopulta omalle talolle löytyi paikka kauniin Äkäsjärven rannalta, mikä käynnisti lupaprosessin Muonion kunnan rakennusvalvonnan kanssa. “Olimme varautuneet pitkään lupaprosessiin, sillä sellaisiahan rakennusprojektit yleensä ovat. Yllätyimme kyllä, miten sujuvasti kaikki eteni ”, Kirsi kertoo. Lumisen talven vuoksi maatöihin päästiin toukokuussa ja talopaketti tontille tuotiin kesäkuussa. Omaan kotiin Vesteniuksen perhe muutti seuraavan vuoden huhtikuussa, sillä syksyn sateet hidastivat betonivalujen kuivumista. “Eipä meillä onneksi mikään kiire ollutkaan, hiljaa hyvä tulee”, Kirsi naurahtaa. </div> <div> <br/> </div> <div> <b> Välitöntä kanssakäymistä </b> </div> <div> <br/> </div> <div> Etelä-Suomessa aiemmin asuneella perheellä on nyt jo kokemusta hyvin erilaisista asuinympäristöistä, mutta mitkä mahtavat olla ne suurimmat erot napapiirin pohjois- ja eteläpuolen välillä? </div> <div> <br/> </div> <div> “Se asukkaiden yhteishenki on tärkeä osa viihtymistä”, Kirsi hihkaisee. “Välittömyys ja kotoisuus kanssakäymisessä on hienoa, mutta se vaatii itseltä samaa, varsinkin paikkakunnalle muuttaneena. Kun ottaa itse sen ensimmäisen askeleen ja avaa suunsa, saa varmuudella iloisen ja lämpimän vastaanoton”, hän kiittelee muoniolaisia kollektiivisesti. Muonio on aito, pieni kylä ja kunta, josta Vesteniuksen perhe löytää kaiken tarvitsemansa. “Emme kaipaa ylimääräisiä palveluita, sillä luonto on se lisäarvo mitä kaupungeista ei voi saada. Eikä täällä olla keskellä ei-mitään, täällähän on Pallas, Olos, Ylläs, Levi ja monet muut tunturit ja luontokohteet!”. Ei liene tarpeen kysyä, suositteleeko Kirsi lappilaista elämää heille, jotka sitä ovat omalla kohdallaan harkinneet… </div> <div> <br/> </div> <div> Omassa kodissa Äkäsjärven rannalla asumista on takana kokonainen vuosi, eikä Vesteniuksen perheestä kuulu soraääniä. Kirsin mielestä kunnassa on meneillään hyvä pöhinä ja tekemisen meininki, mitä hän toivookin pidettävän yllä myös jatkossa. Yritysten ja asukkaiden yhteinen tekeminen on saanut hienoja asioita aikaan, minkä Kirsi näkee poikkeuksellisena voimavarana verrattuna etelän isoihin kasvukeskuksiin. </div> <div> <br/> </div> <div> “Täällä huolehditaan toisista aidosti ja ollaan aina valmiina auttamaan. Olemme saaneet huomata, että muoniolaiset todella ovat onnellisia luonnostaan – ja niin olemme mekin”, Kirsi Vestenius kertoo. Vastauksesta välittyy aito lämpö ja kenties pieni liikutuskin. </div> <div> <br/> </div> <div> Jos haluat tietää lisää onnellisesta asumisesta Muoniossa, lue lisää täältä: https://www.onnellinenmuonio.fi/onnellista-asumista </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Kuva: Kirsi Vestenius </i> </div> <div> <br/> </div> </div> </div> Fri, 29 Jul 2022 12:40:54 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/uudet-muoniolaiset-otetaan-avosylin-vastaan thumbnail main image Opas onnellisuuteen (ja muoniolaisuuteen) https://www.onnellinenmuonio.fi/opas-onnellisuuteen-ja-muoniolaisuuteen <div data-rss-type="text"> Muonion vetovoima on selkeässä kasvussa, mikä näkyy meillä Muonion rakennusvalvonnassa lisääntyneinä asuin- ja vapaa-ajanrakennusten lupien hakumäärissä. Osa rakentajista on paluumuuttajia, toiset hakevat Muoniosta sitä, mitä etelän kasvukeskukset eivät pysty tarjoamaan ja jonkin verran joukossa on pidempään Muoniossa asuneita, kuten lapsiperheitä, jotka kaipaavat kotiinsa lisäneliöitä. Vastaan kyselyihin puhelimitse ja sähköpostitse hyvin mielelläni, sillä itsekin tiedän, kuinka Muoniossa ollaan onnellisia luonnostaan. <div> <br/> </div> <div> Jos muoniolaisuus tuntuu houkuttelevalta, kannattaa ensimmäiseksi tutustua kunnan myytäviin tontteihin Muonion kunnan verkkosivuilla. Tällä hetkellä kirkonkylällä ja Tuomaanpalossa on vielä tontteja vapaana, joten jos mieleinen tontti löytyy, kannattaa olla suoraan yhteydessä allekirjoittaneeseen. Mikään ei tietenkään estä tekemästä ostotarjousta suoraan kirjaamoomme. Metsähallituksen tonttitarjonta pitää sisällään lähinnä vapaa-ajan tontteja, sekä muutaman liiketoiminnalle kaavoitetun tontin. Muoniossa on siis monipuolisia mahdollisuuksia yritystoiminnallekin. Lisää myytäviä tontteja löytyy yksityisten maanomistajien ilmoittamina netin foorumeilla, mutta yksi toimiva tapa on myös laittaa oma ostoilmoitus paikallislehteen tai Muonion paikallisiin Facebook-ryhmiin, mikäli itselle sopivaa tonttia ei vielä ole löytynyt. </div> <div> <br/> </div> <div> Lupa-asiat hoituvat pienessä kunnassa jouhevasti ja apua löytyy varmasti aina kun tarve on. Kunnanhallitus käsittelee kuukausittain uudet tonttien ostotarjoukset, ja hyväksynnän jälkeen tontin omistusoikeus siirtyy ostajalle ja tämän jälkeen voidaan käsitellä rakennuslupahakemus. Yleensä kaikki luvat ovat kunnossa 2-3 kuukauden kuluttua ostotarjouksen tekemisestä ja rakentaminen voi alkaa. </div> <div> <br/> </div> <div> Täysin sähköinen asiointi helpottaa toimintaa niinkin paljon, että tontilla ei välttämättä tarvitse käydä lainkaan ennen kuin avaimet ovat kädessä. Meillä Muoniossa on tietynlainen “tehemä pois” -asenne, mikä rakentajan kohdalla tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennusvalvonnasta voi huoletta kysyä paikallisten urakoitsijoiden yhteystietoja. Paikallinen rautakauppa pystyy tarjoamaan jopa kokonaisia talopaketteja hirrestä, joten yhteisöllisyys on vahvasti läsnä alusta saakka. Muoniolaiset ovat aina valmiita auttamaan ja toivottamaan kaikki tervetulleiksi, sillä onhan Muonio Suomen onnellisin kunta! </div> <div> <br/> </div> <div> <b> Onnellisuuden askelmerkit: </b> </div> <div> <br/> </div> <div> <ul> <li> Tutustu Muonion myytäviin tontteihin <a href="https://www.muonio.fi/kiinteistoporssi.html" target="_blank"> täältä </a> . </li> <li> Tee ostotarjous Muonion kunnan kirjaamoon kirjaamo@muonio.fi tai kysy tarvittaessa lisätietoja. </li> <li> Hae rakennuslupaa Lupapisteestä (lupa voidaan myöntää vasta ostotarjouksen hyväksymisen jälkeen, mutta sitä voi hakea myös etukäteen). </li> <li> Rakennusprojekti voi alkaa ja <a href="https://www.muonio.fi/tekninen/tekninen-osasto/rakentaminen/rakennusluvat.html" target="_blank"> Muonion kunnan rakennusvalvonta </a> on tukenasi. </li> </ul> </div> <div> <br/> </div> <div> Lisätietoja rakennusluvista löydät <a href="https://www.muonio.fi/tekninen/tekninen-osasto/rakentaminen/rakennusluvat.html" target="_blank"> Muonion kunnan verkkosivuilta </a> . </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Elinvoimajohtaja Jussi-Pekka Tammilehto </i> </div> <div> <i> Kuva: Terhi Tuovinen - House of Lapland (Lapin materiaalipankki) </i> </div> <div> <br/> </div> </div> Fri, 29 Jul 2022 12:33:55 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/opas-onnellisuuteen-ja-muoniolaisuuteen thumbnail main image Rakkaus kesäöitä kohtaan https://www.onnellinenmuonio.fi/rakkaus-kesaoita-kohtaan Ei mikään estä yöttömän yön viettämistä jollain muulla tavalla kuin nukkumalla, muuta kuin ehkä unirytmi ja oma mieli, siispä kehotan rohkeasti piipahtamaan ulkona kesäyön rauhallisissa tunnelmissa. <h3> Rakkaus kesäöitä kohtaan </h3> <div data-rss-type="text"> <div> <br/> </div> Yötön yö, hyttyset, vilvoittava vesi sekä kullerot ovat asioita, jotka minulle tulivat mieleen miettiessäni kesää Muoniossa. Mieleen tuli myös oma lempparipaikkani koko maailmasta: mökki Kaarantojärvellä. <div> <br/> <div> Yötön yö ja sen seikkailut ovat asioita, joihin haluaisin tänä kesänä erityisesti panostaa. Monesta kohteesta ja kokemuksesta saa aivan uusia piirteitä esille, kun tekee sen yöttömän yön kultaisen auringon rinnalla. Päiväretkillä taivas on yleensä joko sinivalkoinen, sininen tai harmaa sadepilvien johdosta. Kesäyönä sen sijaan taivaanrannassa voi näkyä sävyjä oranssista vaikkapa ihan violettiin saakka. </div> </div> <div> <br/> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/20220615_132220.jpg" alt="Mänty violetin taivaan edessä."/> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Yöttömän yön aktiviteettejä veden äärellä voivat olla muun muassa yöuinti, soutaminen, sup-lautailu, melonta, kalastus ja kaiken sen lomassa voi hyvin ihailla maisemia. Jos taas viettää yötöntä yötä ulkona mutta ei ihan veden äärellä, niin voi huiputtaa tunturin, pyöräillä, kokeilla jotain luontopolkua tai vaikkapa pelata mölkkyä. Myöskin pelkkä kesäyön fiilistely on ihanaa. Ei mikään estä yöttömän yön viettämistä jollain muulla tavalla kuin nukkumalla, muuta kuin ehkä unirytmi ja oma mieli, siispä kehotan rohkeasti piipahtamaan ulkona kesäyön rauhallisissa tunnelmissa. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Jos edessä on yötön yö ilman tuulta, kannattaa hyttysiin varautua vähintäänkin henkisesti. Lempisuojautumiskeinoni hyttysiltä on suojaava pukeutuminen, ja sille on syynsä: se on myrkytöntä ja vastuullista sekä tyylikästä. Suomalaisen mökkikulttuurin pukeutuminen on viihdyttävää ja välillä jopa hulvatonta, ja siksi juuri niin mahtavaa. </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/20210708220621_IMG_2963-21-.jpg" alt=""/> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Tässä kaksi mielikuvaa, joista voit ottaa hieman esimakua yöttömän yön seikkailuihisi: </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kuvittele yöuinti tyynellä joella tai järvellä lämpimän hellepäivän jälkeen. Vedenpinta heijastaa kirkkaan sinisen taivaan sekä yöauringon luoman väriloiston. Vesi on pehmeää ja pulahdus viilentää oloasi mukavasti helteisen kesäpäivän jälkeen. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Kuvittele yötön yö tunturin huipulla. Taivaanrannassa paistaa kultainen keskiyön aurinko. Sulkiessasi silmät kasvot kohti aurinkoa, näet punaista. Pieni tuulenvire puhaltelee hiuksiisi ja karkottaa hyttyset pääsi ympäriltä leijailemasta. Muiden tuntureiden yläpuolella loistaa laventelisen violetin eri sävyt ja maiseman kauneus saa sinut huokaisemaan onnesta. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Ihania kesäyön hetkiä juuri sinulle sinne kultaisen auringon alle! </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Teksti ja kuvat: Sofia Yliniemi (kesäsomettaja) </span> </p> </div> Wed, 15 Jun 2022 11:35:35 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/rakkaus-kesaoita-kohtaan #muonionkesä,#tunturi-lappi,#onnellisialuonnostaan,#yötönyö,#muonio thumbnail main image Lapsiperhe etätöissä Lapissa https://www.onnellinenmuonio.fi/lapsiperhe-etaetoeissae-lapissa <div data-rss-type="text"> <div> Nykypäivän tietotyö mahdollistaa töiden teon mistä vain - kunhan nettiyhteydet toimivat. Pandemia-aikana moni meistä tietotyöläisistä onkin tehnyt töitä kotoa, mökiltä, ajoneuvosta tai vaikka kannon nokasta käsin niin valtion kuin oman työnantajan etätyösuositusten tai -määräysten mukaisesti. </div> <div> <br/> </div> <div> Toimin itse työympäristöasiantuntijana, sisustusarkkitehtina ja muotoilijana helsinkiläisessä suunnittelutoimistossa Workspace Oy:ssä. Ennen pandemiaa olen tehnyt etätöitä Lapista käsin muutamaan otteeseen (viikosta kahteen) ja jo tuolloin tietyt työtehtäväni oli helppo tehdä täältä pohjoisesta. Tuolloin perheeseemme kuului minun ja mieheni lisäksi meidän esikoinen. Sen jälkeen perheemme on kasvanut vielä yhdellä ja olimme tämän vuoden tammikuusta alkaen seitsemän viikon ajan Tunturi-Lapissa, jotta pystyin tekemään tutkimusprojektiani. Tutkin apurahan turvin ja Tunturi-Lapin neljän kunnan kanssa yhteistyössä Monipaikkaisen työn merkitystä Lapin matkailulle. </div> <div> <br/> </div> <div> Koska teen tutkimusta neljän kunnan alueella, olemme myös majoittuneet jokaisessa kunnassa. Majapaikkoja on ollut yhteensä kuusi - Kilpisjärveltä Ylläsjärvelle. Muoniossa olimme kahdessa eri paikassa - Särkijärven rannan lähellä ja kirkonkylässä. Yhteensä seitsemän viikon yhtämittainen jakso pohjoisessa on kasvattanut tietämystäni tutkimuskohteestani, syventänyt ymmärrystäni pandemian vaikutuksista alueilla ja vahvistanut sidettäni tälle upealle alueelle. Mutta todettakoon, ettei tämä ole ollut pelkkää ruusuilla tai tässä yhteydessä puuterilumella tanssimista.  </div> <div> <br/> </div> <div> “Arki se on arkea Ylläkselläkin.” Sanoi yksi tutkimukseeni haastattelemani asiantuntija. Kahden lapsen kanssa (neljä- ja yksivuotiaat) arjen pyöritys korostuu täälläkin: päivässä on viisi ateriaa, jotka pitää tehdä, pyykkiä ja tiskiä tulee, töitä on yllin kyllin ja keskittymisrauha ei aina ole taattu. Mieheni on ollut nuorimman lapsemme kanssa perhevapaalla ja esikoisemme on pois omasta päiväkodistaan. Vastuu viikolla lastenhoidosta on ollut miehelläni, mutta olemme lisäksi järjestelleet arkea niin, että molemmat ja myös lapset ovat päässeet nauttimaan ulkoilusta valoisaan aikaan. Seitsemään viikkoon on mahtunut myös flunssaa ja vatsatautia, mutta onneksi pidemmällä jaksolla aikaa jää myös muuhun.    </div> <div> <br/> </div> <div> Mitä pidempään olimme olleet täällä, sitä vahvemmin huomaan ajattelevani asioista kuin paikallinen: työpäivät pääsääntöisesti kuitenkin ajoittuvat 8-16 välille ja tuolloin esim. matkailijoille suunnattujen palveluiden käyttäminen työpäivän jälkeen on vaikeampaa. Lastenhoitoapua on ollut hankala löytää, huomaan välillä kaipaavani vaihtelevuutta lounastarjontaan ja mökkiympäristöissä on omia haasteita niin ergonomian kuin akustiikan suhteen ja osassa mökkejä pyykinpesukoneen uupuminen tuottaa päänvaivaa juuri lasten kanssa matkustaessa. Mutta tämä ympäröivä luonto. Kuinka se päihittää kaikki työn tekemiseen liittyvät haasteet, hiihtoladulla voi tuulettaa aivoja vaikka kesken työpäivän, lasten kanssa pääsee helposti nauttimaan puhtaasta ilmasta ja iltataivasta ovat useampaan otteeseen värittäneet revontulet - näitä muistoja helsinkiläinen etätyömatkustaja vaalii kotiin palatessaan. </div> <div> <br/> </div> <div> Teksti: Kreetta Airila  <span> 2022 </span> </div> <div> <span> Kuvat: Kreetta Airila ja Jesse Virtanen </span> </div> <div> <br/> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Kreetta+Airila+et%C3%A4ty%C3%B6.JPG" alt=""/> </div> Wed, 06 Apr 2022 10:32:29 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/lapsiperhe-etaetoeissae-lapissa thumbnail main image Elämys alamäessä https://www.onnellinenmuonio.fi/elaemys-alamaeessae <div data-rss-type="text"> <div> Kolmisen miljardia vuotta sitten meillä oli Suomessa Alppien kaltaista vuoristoa. Sitten satojen miljoonien vuosien aikana ne kuluivat nykyisiin piirteisiinsä. Tämä on seikka, joita tuttavani Alppien alueelta kadehtivat. Laakeat ja villit tunturiylängöt ovat seisahduttavia kokemuksia keski-eurooppalaiselle. Ja niin myös meille, uudehkoille muoniolaisille. </div> <div> <br/> </div> <div> Tunturien huiput ovat verrattain helposti saavutettavia ja niiden päälle on mahdollista kavuta jopa maastopyörällä. Elämys, jonka moni vuoristossa jättää väliin. Samoin ne ovat helpommin kavuttavissa talvisessa lumessa. Maisemiltaan me suomalaiset saatamme tuntea kateutta jylhiä vuoristoja kohtaan. Norja, Alpit ja muut ovat saaneet nauttia kilometrien korkuisista vuorista, mutta meille Muonioon jäi reilusti alle kilometrisiä ja vielä laelta hiottuja tuntureita. </div> <div> <br/> </div> <div> Kuten edellä mainitsin, tunturit ovat kuitenkin myös eduksi. Rakastan lumilautailla ja pyöräillä loivasti alamäkeen viettävää polkua ja minkä lottovoiton olenkaan Muoniosta saanut. Oloksen uudet reitit tarjoavat ainoana Suomessa tunturin ympäri pyöräiltävän polun. Sama tunturi on lumilautailuun on mitä hienoin. En edes uskonut tänne muuttaessa, että rakastaisin laskea Oloksella noin kovasti. Paikallinen freestyle-guru on myös hionut temppuja varten hyppyrit ja kaiteet mainioiksi. Ja vielä on Pallas avaamatta! </div> <div> <br/> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Tero_K-K.JPEG" alt="Lumilautailua Pallaksella auringonpaisteessa."/> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Muutaman kerran Pallaksen maanpäällisessä taivaassa olen saanut laskea ja kevään ajan voi olla varma, että tätä taivasta tulee kulutettua jatkuvasti. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Ei hyvää ellei jotain huonoakin. Aukioloajat ovat koronataudinretaleen takia potkineet vastaan. Toki hissiyhtiöllä tätä huolta ei samassa määrin ole ollut, mutta itse kun haluaisin joka päivän mäessä viettää, niin välillä saa tyytyä naapureihin. Etäisyys Ylläkselle ja Leville ei onneksi ole muodostunut esteeksi. Alle tunnin päästä löytyy rinteitä, jotka ovat auki yli puolet vuodesta ja nykyisellään Pallaskin on auki pitkälle kevääseen. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Luonto armahda, että talvet säilyvät meillä jatkossakin! Haluan lisää elämyksiä Muonion alamäissä. </span> </p> <p> <span> <span>  </span> </span> </p> <p> <span> Teksti ja kuvat: Tero Kylä-Kaila </span> </p> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Tero+K-K.JPEG" alt="Lapsi lumilautailee lumisessa tunturissa."/> </div> Thu, 10 Feb 2022 09:38:35 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/elaemys-alamaeessae #pallas,#onnellisenelämänresepti,#olos,#tunturi-lappi,#onnellisialuonnostaan,#muonio thumbnail main image Onnellisuuden resepti - Tyväret Tunturissa https://www.onnellinenmuonio.fi/tyvarettunturissa Tyväret Tunturissa Sannan ja Marikan onnellisen elämän resepti. <div data-rss-type="text"> <p> <span> Me olemma kaksi tyvärtä täältä Tunturi-Lapista, Muoniosta. Molemmat olemma eksyneet junan tuomina tänne jo vuosia sitten, löytäneet täältä oman onnemme, emmekä halua pois lähteä. Haluamma kertoa sulle meän onnen reseptin ja toivomma, että myös sie löydät omasi, ehkä jopa juuri täältä Muonion periltä, tunturin juurelta.  </span> </p> </div> <div> <a> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Tyv%C3%A4ret3.jpg" alt=""/> </a> </div> <div data-rss-type="text"> <div> <div> Meän tarina alkaa, no mistäpä muualtakaan ko tunturin juuresta. Koska siellä me Tyväret useasti onnellisina viipotamma! </div> <div> Kävimmä siis tässä taannoin retkellä. Lähtiessä ei oltu vielä oikein varmoja minne haluaisimma mennä, vaan mieleen tulevia vaihtoehtoja palloteltiin ja puntaroitiin tarkasti. </div> <div> <br/> </div> <div> Tällä kertaa kohteeksi valikoitu meille uusi ja ennen käymätön paikka järven rannalla, koska ajatus oli tehdä ruokaa nuotiolla ja ehkäpä pulahtaa uimaankin aamuauringon noustessa. </div> <div> <br/> </div> <div> Olimma saanu ihailla koko illan aivan mielettömän upeaa järvimaisemaa, jonka takana nousi tunturit horisontin ylle. Auringon painuessa unten maille, se maalasi kaiken kauniiksi vaaleanpunaisilla, oransseilla ja keltaisilla sävyillä. Hiljalleen kuu nousi vastarannalta valaisemaan pimenevää yötä ja loi upean sillan järven yli, kuin toivottaen meille ihanaa iltaa. Istuimma kaikessa rauhassa nuotion äärellä illasta nautiskellen, kun pimeässä syysillassa ilmestyi vielä taivaalle loimottavat, kauden ensimmäiset revontulet! Miten mykistävän upea hetki se taas pitkän valoisan kesän jälkeen olikaan! Ei sitä voi oikein sanoin kuvailla miten kiitollinen olo siinä Tyvärille tuli, että saamma asua tämmösessä paikassa luonnon keskellä.  </div> <div> <br/> </div> </div> </div> <div> <a> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Tyv%C3%A4ret5.jpg" alt="Revontulet ja riippumatto."/> </a> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Monesti meiltäkin on kysytty, että miksi me asumma täällä Muoniossa, tämähän on kuulemma kaukana kaikesta ja on jopa todettu että ”kun eihän siellä ole yhtään mitään”. Vastaus on aina ollut tosi selkeä; ”Täällä on kaikki mitä ihminen tarvii, ja lopun voi tilata netistä”! Meillä on täällä ympärillä aivan uskomaton luonto tuntureineen ja järvineen. Palveluita on hyvin rautakaupasta ravintolaan, on käsityöputiikkia, kampaamoa ja kahvilaa. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Ihmiset on ystävällisiä ja yhteisöllisiä. Touhuamma vaikka mitä yhessä ja erilaisia harrastusmahollisuuksia on paljon. Lappilaiset on lepposia, eikä yhtään ihmetellä että muoniolaisten on jo useampana vuonna peräkkäin kerrottu olevan onnellisimpia koko Suomessa! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Siinäpä on meän mielestä jo hyvinki paljon niitä mitä ihminen tarttee, vähemmälläkin pärjää. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Työskentelemmä molemmat matkailualalla, ja viimeset puolitoista vuotta on ollu lievästi sanottuna epänormaalia ja haastavaa aikaa monellakin tappaa. Jos tästä koronasta jottain positiivista ettii, niin olemma ehtineet harrastaa enemmän kaikkea sitä mihin ei välttämättä muuten olis ollut aikaa!  </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Vaikka tykkäämmä työstämme, niin kyllä onnellisuutta lisää mukavalla tavalla se, että pääsemmä retkeilemään, liikkumaan luonnossa ja touhuamaan yhessä. Sillon jaksaa myös tehdä töitä paremmin ja elää normaalia arkea, kun on päässyt lataamaan akkuja luonnosta nauttien ja Muonion mainioissa maastoissa retkeillen. </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Näin me Tyväret koemma, Muoniossa on helppo olla onnellinen! </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> <span> #onnellisialuonnostaan #onnellisenelämänresepti #tyvärettunturissa </span> </span> </p> <p> <span> <br/> </span> </p> <p> <span> Teksti ja kuvat: yhteistyöjulkaisu *Tyväret Tunturissa - Sanna &amp; Marika / @tyvarettunturissa </span> </p> </div> Mon, 06 Sep 2021 07:07:41 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/tyvarettunturissa #onnellisenelämänresepti,#onnellisialuonnostaan,#tyvärettunturissa thumbnail main image Nuorena Muoniossa https://www.onnellinenmuonio.fi/nuorena-muoniossa Iso osa Muoniosta on luontoa. Moniin kuntiin yritetään tuoda luontoa kylän tai kaupungin keskelle. Muonio on kylä luonnon keskellä. <h3> Nuorena Muoniossa </h3> <div data-rss-type="text"> Usein tulee vitsailtua Muonion pienestä koosta ja siitä kuinka "täällä ei ole mitään". Muonio on asukasmäärältään aika pieni kunta, Muoniossa on kohtalaisen pienet piirit, mutta Muoniosta löytyy niistäkin piirteistä huolimatta monia asioita myös nuorelle. <div> <br/> </div> <div> Muoniosta löytyy yllättävän paljon harrastusmahdollisuuksia. Muoniossa olen päässyt kokeilemaan monia eri harrastuksia, muun muassa sählyä, koripalloa, käsitöitä, teatteria ja lautapelejä. Aina ei välttämättä ole löytynyt ihan sitä mitä haluaisi kokeilla, mutta niitäkin onneksi on pystynyt toivomaan ja osa niistä on sitten järjestynytkin. Harrastuksia ovat järjestäneet ainakin koulu, nuorisotoimi, liikuntatoimi, kansalaisopisto ja seurakunta.  </div> <div> <br/> </div> <div> Paikka jossa moni muoniolainen nuori viihtyy on Tippala, meidän nuorisotila. Tippalassa voi viettää aikaa muun muassa pelaten, kuunnellen musiikkia ja hengaillen kavereiden kanssa. </div> <div> <br/> </div> <div> Lempiasioihini Muoniossa kuuluu vapaus ja oma tila. Koska Muonio on turvallinen paikka, on se mahdollistanut muun muassa sen, että on voinut aika vapaasti liikkua harrastuksiin, kavereiden luokse ja takaisin kotiin. En ole ikinä joutunut Muoniossa liikkuessani pelätä mitään, paitsi ehkä sitä, pääsenkö kotiin kuivin sukin vai en.  </div> <div> <br/> </div> <div> Iso osa Muoniosta on luontoa. Moniin kuntiin yritetään tuoda luontoa kylän tai kaupungin keskelle. Muonio on kylä luonnon keskellä. Muoniossa elämää on maustettu kauniilla ihmeillä: jonain iltana voit bongata komeat revontulet ja toisena iltana aurinko on maalannut taivaan mitä kauniimpiin sävyihin. Luonto tarjoaa myös monia harrastus-, aktiviteetti- ja ajanviettomahdollisuuksia. Itselleni luonto on tarjonnut mahdollisuuden päästä valokuvaaman asioita ympäriltäni. </div> <div> <br/> </div> <div> Talven odotetetuimpia harrastuksia on ehdottomasti laskettelu ja lumilautailu, niiden lisäksi voi vielä kelkkailla, hiihtää ja lumikenkäillä, siinähän se talvi jo menikin. Kesällä sitten voi ottaa haltuun Muonion vaellus- ja retkeilymahdollisuudet läheltä ja vielä vähän lähempää. Lempikohteeni on ehdottomasti Särkitunturi, jonka huipulla voi huiputuksen jälkeen käydä uimassa. </div> <div> <br/> </div> <div> Muonio on ihana paikka elää, myös nuorena, suosittelen! </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti ja kuvat: Sofia Yliniemi (TET-harjoittelija) </i> </div> </div> Tue, 01 Jun 2021 10:36:10 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/nuorena-muoniossa #onnellisialuonnostaan thumbnail main image Talven ystäviä https://www.onnellinenmuonio.fi/talven-ystaeviae <div data-rss-type="text"> <i> ”Sinä olet tuulessa hioutunut mies, luoto jota laineet alati lyö. Sinä olet taivaalla palelevan Otavan valo, jota kaupungin säihke syö.” </i> -Tuure Kilpeläinen <div> <br/> <div> On varhainen ystävänpäivän aamu, kello viisi. Silmät ovat vielä lähes ummessa ja mieli muistelee unia. Pimeään taloon kylän laidalla syttyy pieni lamppu, syntyy kahvi ja pöydälle leviää kartta. Silmäluomi alkaa virkistyä ja katse lakaista karttalehteä. Paperilla avautuu kotiseutu, Tunturi-Lappi, ja tekeillä on suunnitelma. Määrä on lähteä maastoon esittelemään uudelle tuttavalle paikkoja. Täällä on tällaista, tuolla on tuollaista; avotunturissa kämppä, korkeuskäyrän kupeessa komea laavupaikka, keron takana kurureitti täynnä reisisyvää umpista, läheisellä huipulla taas puhutteleva maisema, joka rajautuu aina Pöyriksen vaaroille asti. Löytyy muikean muotoinen järvi kangasmaiden kätköstä. Siellä on myös kiemurtava talvijoki, oikea koskikaran hyppelypaikka. Täytän tyhjenneen kupin ja totean mielessäni (mielissäni), ettei kaksi päivää tutkimista riitä tokikaan kuin raapaisuun. </div> <div> <br/> </div> <div> Reppu on valmis, tykötarpeet kyytissä ja olen liikkeellä. Muu maa nukkuu kun kiertelen hiljaksiin tunturiketjun itäpuolelle. Aamuluonto ympärillä on mustanpuhuvia kuusimetsiä ja turkoosia taivaanrantaa; yksi talvinen yllätys tämäkin yhdistelmä, omituisen toimiva kontrasti, värejä kuin toisesta maailmasta. Kerran vastaavana hetkenä eräs asiakkaani tokaisi koko paikan Narniaksi. En kiellä.  </div> <div> <br/> </div> <div> Pysähdyn kesken matkan tutuksi tulleelle avaralle paikalle ison vuoman laitaan, missä Pallaksen massiivit antavat itään. Pysähdyn vain katsellakseni. Hiljaisuus on hauras ja käsin kosketeltava, ilma kirkas ja näkyvyys valtava, ja katseeni maisemassa tarkentuu yhteen paikkaan. Pyhäkuru, jylhä ja kesytön kolkka. </div> <div> <br/> </div> <div> Katson hiljaa ja melkein näen siellä sinut, yksin ja perille päässeenä. Parta kuurassa ja terve hymy kasvoilla punnitset lumitilannetta, muistelet viime viikkojen tuulia ja tuiskaa, mittailet silmällä rinnekulmia, arvioit riskejä vielä hetken ja sitten kaikki muuttuu. Olet yhtä suksien liikkeen kanssa ja hetken olemassa on vain vauhti, sinä ja Pyhäkuru. Olit talven suuri ystävä ja sinussa asui ihailtava muoniolainen aktiivisuus. Menetimme sinut kesällä pian kaksi vuodenkiertoa sitten. On ollut ikävä ja yhteiset retket vireänä muistoissa, erityisesti tällaisena aamuna. Tämä on ystävänpäivän hetkeni kanssasi ja olet tänään mukana matkassani. </div> <div> <br/> </div> <div> Loppupäivä antaa ihastuttavaa ulkoilmaelämää, josta jään kiitolliseksi pitkään. Paikat vakuuttivat uuden tuttavan kauneudellaan ja jatkosuunnitelmia kudotaan. Vielä illansuussa kotiin palatessa mieli palaa aamuisiin ajatuksiin ja elettyihin hetkiin kaivatun ystävän kanssa. Muistan, miten kerran lennätettiin sinut silmät sidottuina kauas tunturiin, lentäjä oli lahjottu pysymään vaiti ja sinä sait suunnistaa ilmojen halki. Muistan, kuinka elokuisella taimenjahdilla 50km maalikylistä kannettiin toisiamme vuoronperään reppuselässä yli seudun märimpien rimpien, että edes toisen reppanajalat ja rakkolaastarit pysyisivät kuivina. Muistan, kuinka eräänä tammikuun aamuna -37 asteen pakkasessa vein sinut Kerässiepin perälle alkaaksesi vaelluksen. Pakkasit ahkioon jäätelötuutin, jotta erämaan ylikuumassa saunassa olisi sitten jotakin viilentävää evästä. Veikeä ukko! </div> <div> <br/> </div> <div> Huomaan olevani raukeasti väsynyt päivän kulkemisista. Viimeinen ajatus ennen kyliä on todeta, että Tunturi-Lapin talvinen erämaa pitelee monia tarinoita, jotka vielä on kertomatta. </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti: Mikael Heikkilä </i> </div> <div> <i> Kuva: Karri Kivinen </i> </div> <div> <br/> </div> </div> </div> Tue, 02 Mar 2021 10:38:43 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/talven-ystaeviae thumbnail main image Tykky ja tuulispää https://www.onnellinenmuonio.fi/tykky-ja-tuulispaeae <div data-rss-type="text"> <div> <span> ” <i> Ennen kaikkea tarvitsee kulkijajoukko tunturimaassa oikeaa ja sopuisaa erämieshenkeä, todellista partiotoveruutta, alttiutta kantaa toisten kuormia, ja sellaista veljeyttä, joka karsii luonteesta liian itsekkyyden. Jos joukko on tällaisen hengen läpitunkema, ei retki voi epäonnistua, vaikka puukkoja sataisi. </i> ” - </span> <span>  Kullervo Kemppinen, Lumikuru 1958 </span> <br/> </div> <div> <br/> </div> <div> Hiihdän pienen ryhmän kanssa kotitunturin länsirinnettä. On iltayö ja pakkasusvainen hämy. Etelälounaan pimeästä puhaltaa selkämyksiin tuikea tuuli. Se on tuuli, jolla on viesti. Se on tuuli, joka puhuu. Vapaasti lainaten se sanoo jotakuinkin näin: </div> <div> <br/> </div> <div>  ” <i> On jo aika puhista tähän tunturimaahan sydäntalven kylmää muutosta! On aika puhua talven otteesta, hyisestä! On aika muokata, aika leipoa! Muotoilen tähän paljakkaan niin villit ja kummalliset muodot, että herkästi kulkijan mieli menee ihmetyksestä mutkalle! Niin minä tohisen, että kasvojen ilmeissä näkyy! Niin minä teenkin! Otan ilmankosteaa ja lunta kyytiini, ja niistä muotoilen kaikenkirjavat valkeat hahmot; eläimet, patsaat ja veistokset! Taruolentoja, jättiläisiä ja marenkia! Hyvä, että ovat pihoillani kulkemassa, nyt annan tulla! Pahansuopa en ole, mutta näytän kyllä mitä sanoo tammikuun ilmavirta! </i> ” </div> <div> <br/> </div> <div> Tuittuisella se on päällä, erämaan henkäys, mutta paljon upeaa se saa aikaan. Luomakunta on tykkylumen aikaan ihmeellisen kaunis ja usein niin yllättävä, että hymyillen ajattelen kuinka en vielä kylillä olisi arvannutkaan. Tykky on mentävä katsomaan, harhailemaan sinne veistosten lomaan. </div> <div> <br/> </div> <div> Toissatalvena eräs mainio sveitsiläinen asiakkaani tokaisi ollessamme helmikuisella huiputuksella: ”Täällä on enemmän taideteoksia kuin Euroopan museoissa yhteensä!” </div> <div> <br/> </div> <div> Näitä tuiverruksen sanoja kuunnellessaan ryhmä jatkaa pohjoiseen, ja hiihtäjät hautaavat hipiänsä huppujen uumeniin, nyörit kireälle. Tämä on hyväntuulinen ryhmä. Arktinen tuulenhuiske ei hyydytä hymyjä, sillä kaikilla on kulkiessa lämmin ja vain pikkuruiset otsalampun keilat heilahtelevat tunturihangella ryhmän edetessä myötäleeseen. Kohti tulia ollaan kulkemassa ja pian saisi laskea paljakasta alas kuusimaan kätköön.  </div> <div> <br/> </div> <div> Suksenkärkien suhistessa vuoronperään kovetetulla dyynisellä hangella, muistan ajatelleeni, että juuri tällaista me ihmiset arkeemme tarvitsemme: yhteisyyden tuntua, rohkaisua ja rinnalla kulkemista. Hymyä ja vuorovaikutusta. Tarvitsemme hyvää henkeä ja kaikin puolin turvallista ilmapiiriä päiviimme (etenkin juuri tällaisena aikana), ja on hauska kokea tällaista siellä, missä olosuhteet puhuvat lähinnä voimakkaan epämukavuuden puolesta. Raukeaa ja raikasta! Jos tästä yleensä jotenkin jatketaan, niin yhdessä sitten! Tästä saan päähäni Kemppisen Kullervon vuosikymmeniä sitten kirjoittamat sanat ja tuumaan josko lainaisin niitä, kun sattui niin sopivasti. </div> <div> <br/> </div> <div> Tunturi on puhunut ja seurue saapuu tulille. Sukset irrotetaan, tökätään nojalle kodan seinustalle ja astutaan sisälle suojaan. Siellä maistuu liekinloimussa eväs ja kuuma juoma. Käväisee siellä laulukin. </div> <div> <br/> </div> <div> Ehkä halusin tällä tavalla jollekin teistä ehdottaa, että ystävä mukaan ja ulkoilmaan! </div> <div> <br/> </div> <div> Teksti: Mikael Heikkilä </div> <div> Kuva: Karri Kivinen </div> <div> <br/> </div> </div> Mon, 25 Jan 2021 11:39:39 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/tykky-ja-tuulispaeae thumbnail main image Ihmisissä on Muonion juju https://www.onnellinenmuonio.fi/ihmisissae-on-muonion-juju <div data-rss-type="text"> Ryhdyttyäni osa-aikamuoniolaiseksi muutama vuosi sitten, marssin ensitöikseni Muonion kirjastoon. Siellä etätyöläinen pystyi tulostamaan aaneloset nopeasti ja halvalla. Huomioni kiinnittyi palvelutiskillä mustaan muovikansioon, jonka vieressä oli kaunis kyltti ja kuulakärkikynä.  <div> <br/> </div> <div> Kansio oli muistolista, julkinen osanottoadressi. Kuka tahansa edesmenneen tuntenut saisi halutessaan kirjoittaa nimensä muistokirjaan, joka luovutettaisiin myöhemmin omaisille. Kaunis yhteisöllinen tapa, johon en ole törmännyt omilla kotikonnuillani.  </div> <div> <br/> </div> <div> Kirjastokäynnin jälkeen päätin tilata kotiin paikallislehden, toiveena oppia lisää Muoniosta ja muoniolaisuudesta. Ja kyllä, lehti avasi ikkunan erilaiseen kulttuuriin, kuin missä itse elin.   </div> <div> <br/> </div> <div> Missä muualla Suomessa ylioppilaat kutsuvat lehti-ilmoituksella tuttavat ja kylänmiehet kotiinsa juhlimaan? Tai juhlahumua pakoilevat päivänsankarit ilmoittavat ennalta, ettei kahvipannu ole kuumana?  </div> <div> <br/> </div> <div> Oman kotiseutuni paikallislehdessä kirjoitetaan hallituksesta, tietulleista ja polkupyörävarkauksista. Ei ihmisistä elämänkirjossa, elleivät ole silmäätekeviä.  </div> <div> <br/> </div> <div> Tuhannen kilometrin etäisyys näkyy ja kuuluu.  </div> <div> <br/> </div> <div> Jos tekee mieli kyläillä, mennään kyläilemään, eikä siihen tarvita googlekalentereita. Ja sitten kahvistellaan. Kokemukseni mukaan kanta-asukas keittää kahvit herkästi vaikka ventovieraalle ja saattaa jopa lykätä itseleivottuja mettäkakkoja lähtiäisiksi mukaan. Muoniolainen vieraanvaraisuus lämmittää mieltä ja vatsaa!  </div> <div> <br/> </div> </div> <div> <a> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Kuukkeli_Anna-Kaisa+Brenner.jpg" alt="Kuukkeli." title="Kuukkeli."/> </a> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Siitä puheen ollen, olen havainnut, ettei täällä istuskella nuotiolla, vaan tulistellaan. Nuotiopaikkojen lähellä leijuu ympäri vuoden lempeä savun tuoksu. Esimerkiksi läheisellä Siepinvaaran laavulla käy hiihtäjää ja moottorikelkkaväkeä (muonioksi kai kelekkailijoita) sen verran, että reviirin kuukkelit voivat paksusti. Se on tulistelijoiden eväiden ansiota se.   </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Takavuosina Muonio taisi olla hieman tuppukylän maineessa. Jos ulkoilmaelämä ei vetänyt puoleensa, nuorisolla ei ollut syrjäseudulla juuri muuta tekemistä kuin katsella kesät talvet Miami Vicea -  sikäli mikäli tv-kanavat näkyivät. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> <span> Tämän päivän Muonio on minun silmissäni kansainvälinen. Palmut ehkä puuttuvat kylänraitilta, mutta maisemiensa puolesta paikkakunta ei häpeä miameille tai muillekaan. Vakituisia ja satunnaisia kulkijoita kohtaa kylillä jo maailman joka kolkasta. Täällä ei niuhoteta pakkoruotsista tai vaieta englanniksi, vaan avataan suu ja toimitetaan asiat sillä kielellä kun taidetaan. Ja ollaan ylpeästi muoniolaisia. </span> </span> </p> <p> <br/> </p> <p> <span> Vaikka omalla mökkitiellä käyskentelee useammin poroja kuin ihmisiä, juuri ihmisissä on Muonion juju. Kahvistelu tulee hyvänä kakkosena, ja maailman upeimmat maisemat vasta kolmantena. </span> </p> </div> <div> <a> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Maisema_Anna-Kaisa+Brenner.jpg" alt="Talvimaisema Muoniosta." title="Talvimaisema Muoniosta."/> </a> </div> <div data-rss-type="text"> <p> <span> Teksti ja kuvat: Anna-Kaisa Brenner </span> </p> </div> Mon, 11 Jan 2021 07:44:12 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/ihmisissae-on-muonion-juju thumbnail main image Vaelluksia yötaivaalla https://www.onnellinenmuonio.fi/vaelluksia-yoetaivaalla <h5> <span> <span>   </span> <span> <i> ”Ja sen eteen aukeaa, jääkylmä taivas, sen huimaavat syvyydet, etäisyydet päihdyttävät”  </i> </span>  -Edu Kettunen </span> <div> <span> <br/> </span> <div> <span> Kun pitkään jatkuneen hämärän ja rospuuttoisen suojakauden jälkeen ilmat muuttuvat ja kuulaat pakkaspäivät palaavat, on se kuin kääntyisi uusi sivu. Tuntuu samalta kun janoisena saa kylmää vettä, tai kun viipyvä meteli lakkaa ja yhtäkkiä on hiljaista. Tekee mieli vain olla ja aistia yksinkertaisia tapahtumia. Se, minkä pilvipeite kaikotessaan paljastaa, yötaivaan, on täynnä nähtävää ja salaisuuksia. </span> </div> <div> <span> <br/> </span> </div> <div> <span> Uskon, että kullekin meistä on terveellistä löytää aika ajoin paikka, joka on vapaa keinovalosta ja siltä osin saasteeton. Toisille sellainen on harvinainen paikka, johon on hakeuduttava. Toisille se on jokapäiväinen ja luonnollinen osa kotiseudun arkieloa, erityisesti talvella. Muonion joulukuussa toteutuu jälkimmäinen. Yhtä kaikki, luonnollinen hämäränhyssy on palanen alkuperäistä, sillä sieltä voi nähdä sellaista, mikä paljastuu valojen hehkun takaa. Sydäntalven pimeä pohjoisessa on hienoa aikaa. </span> </div> <div> <span> <br/> </span> </div> <div> <span> Nyt on sellainen hetki, pimeä, muttei synkkä. Illan viimeiset punahehkuiset kajot ovat sulaneet taivaanrantaan. Seisomme metsässä kaamoksen kynnyksellä ja katsomme ylös. Joku on laittanut seitsentähtisen kauhan kellumaan sille annetulle paikalle. Kevyesti se keinuu vain yhden kulmansa varassa, huolettomana kuin tanssien. Pohjoiset kansat ovat katsoneet tätä näkyä pitkään. Toiset löysivät siitä tähtiauran, toiset vaunut, toiset lihaleikkaajan kirveen, mutta kaikki näkivät sen kiertävän liikkeen ja panivat merkille erityisesti kiertämisen kohteen. Kauha kiertää yhtä yksittäistä tähteä, jota näyttää kiertävän kaikki muukin pohjoisella taivaalla. </span> </div> <div> <span> Tarkennan katsettani kauhan kahteen laitimmaiseen tähteen, saanko esitellä, Duphe ja Merak. Ilmanselkeys mahdollistaa kunnioitettavan 123 valovuoden näkyvyyden. Kun vedän kuvitteellisen viivan näiden kahden kautta taivaan syvyyksiin, löydän tähden, joka kantaa isoa merkitystä. Se on suunnannäyttäjä, joka luotettavasti kertoo meille pohjoisen. Suunnan, joka itselleni on jo vuosia ollut se kaikkein houkuttelevin ja vetovoimaisin. Tähti ei ole taivaan kirkkain ilmestys, mutta meille ehkä se tärkein, Pohjantähti. Oppaan tehtäviensä lisäksi se tuntuu olevan muutenkin sangen keskeinen osa yötaivasta. Taivaankansi näet vaikuttaisi olevan ikään kuin kupu, joka on kiinni avaruudessa tästä yhdestä pisteestä. Siitä juontuvat tähden vanhat nimet Taivaannapa, Pohjannaula ja Maailmantappi. Jos asiaa tutkii, selviää pian, että tosiasiassa Pohjantähtikin on ryhmä useampia tähtiä, joiden väliset etäisyydet ovat valtavat. Tervetuloa päihdyttäviin mittasuhteisiin.  </span> </div> <div> <span> <br/> </span> </div> <div> <span> Vaellusta voi halutessaan jatkaa pysyen samalla viivalla, mutta taittaen aavistuksen oikealle. Vastaan tulee Cassiopeia, taivaan suuri W. Samaan aikaan alkaa likipitäen itätaivaalla päätään kohottaa Orion, jonka vahva oranssihehkuinen oikea hartia, Betelgeuse, on viime aikoina himmennyt omituisesti. Ihmiskunta tutkii, mutta jättiläinen pitää salaisuutensa. Entä näitkö marraskuussa hopeisen kuun liepeillä naapurimme Marsin? Tiesitkö, että aamutaivaalla piipahti Merkurius? Taivaankappaleiden sijoittelusta ja avaruuden rytmeistä ajatus päätyy painovoimaan, ilmakehään, vuodenkiertoon ja muihin ihmeellisiin ilmiöihin, mutta sinne en tällä kertaa rönsyä. Nippu sattumanvaraisuuksia vai silkkaa hienosäädettyä viestiä Rakkaudelta? </span> </div> <div> <span> <br/> </span> </div> <div> <span> Yötaivaalta voi oppia paljon. Se kätkee palkitsevia löytöjä ja yksinkertaista kauneutta. Jos yötaivaan ulapoilla ei viihdy vaeltaen vain katseellaan, ei muuta kun liikkeelle. Saamme joulukuun aikana vähän kerrassaan lisää lumipeitettä ja käsillä on aika, kun pääsee kunnolla kulkemaan metsäsuksilla. Jouluinen hiihtoretki täysikuuyönä on vahva kokemus, paikka, mistä ei kaipaa muualle. Se sinihopea valonkajo, joka hehkuu voimalla, muttei juuri luo edes puille varjoja, hakee vertaistaan. Siitä käsin taivaantiiraus on mainiota kulkuaskaretta, ja yöllinenkin retkeily lahjaa. </span> </div> <div> <span> <br/> </span> </div> <div> <span> Totta, antaa talvitaivaat meille aarteinaan myös revontulet. Tältä istumalta rohkaisenkin, että joku toinen kirjoittaisi niistä. </span> </div> <div> <span> Hyvää Joulun odotusta joka pirttiin! </span> </div> <div> <span> <br/> </span> </div> <div> <span> <i> Teksti: Mikael Heikkilä </i> </span> </div> <div> <span> <i> Kuva: Karri Kivinen </i> </span> </div> <div> <br/> </div> </div> </h5> Thu, 17 Dec 2020 07:41:07 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/vaelluksia-yoetaivaalla thumbnail main image Vihdoinkin talvipesässä! https://www.onnellinenmuonio.fi/vihdoinkin-talvipesaessae <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/ruska_marivainio.jpg" alt="Koirat istuvat Muonionjoen rannassa ruska-aikaan."/> </div> <div data-rss-type="text"> <div> Pian kolme kuukautta on kulunut siitä, kun pimenevässä syyskuun illassa parkkeerasimme muuttoautomme tulevan talvipesän eteen. Olin viime viikkoina tuskastuneena ja väsyneenä tavaroita paketoidessa miettinyt, että onko tässä mitään valtakunnan järkeä. Muuttaa talveksi yli 800 kilometrin päähän vanhaan taloon, joka nyt sentään oli varusteltu nykyaikaisin mukavuuksin. Olisihan ulkohuussissa tietysti ollut talvipakkasilla tunnelmaa. Talossa ei vakituista asutusta ollut vuosikymmeniin ja siksi vähän hirvitti. Eikä ihan vähänkään. Katsoessani silloin ensimmäisenä iltayönä pihalla vaalean keltaista 1940-luvun torppaa, tiesin, että tämä talvi tulisi olemaan ikimuistoinen osa-aikaisena muoniolaisena. </div> <div> <br/> </div> <div> Kuinka tähän tilanteeseen olinkaan mieheni ja kahden suomenlapinkoiran kanssa päätynyt. Syyttää voisi kai sitä kuuluisaa lapin hulluutta eli köpsyyttä kuten meillä päin sanotaan. Oltiinhan tästä muutosta jo puhuttu vuosia aiemmin, pohjoisessa olimme rampanneet säännöllisin väliajoin ja lähes joka kerta poikenneet myös Muoniossa. Muonioon oli aina helppo tulla, mutta aina vaan vaikeampi lähteä. Suunnittelimme usein ajomatkalla Etelä-Savoa kohti seuraavaa reissua, milloin töiden puolesta olisi seuraavan kerran mahdollisista tulla, miten lomat sattuisivat yhteen ja niin edelleen. Muuttopäätös tänne sinetöitiin vuoden vaihteessa jo ennen koronakevättä ja mieheni pääsi testaamaan olosuhteiden pakosta etätyöskentelyä jo etukäteen. Silloin vuoden vaihteessa mieheni koki olevansa outolintu puhuessaan työpaikallaan muutosta ja etätöiden teosta. Kuinka äkkiä kaikki muuttuikaan, kun tällä hetkellä etätyöskentely on tätä ”normaalia korona-arkea”. Omalla kohdallani etätöiden tekeminen ei ollut mahdollista ja pitkän työputken jälkeen onkin hyvä hengähtää hetki. Ja voisiko olla parempaa paikkaa hengähdystauolle, maailman puhtaimmassa ilmassa.  </div> <div> <br/> </div> <div> Mietin ja jahkailin tämän blogikirjoituksen kanssa, mitä minulla olisi annettavaa ja viitsisikö joku tätä vielä lukea. Rohkaisin itseäni sillä, että kyllähän ihmiset kirjoittavat paljon köpsemmistäkin asioista. Tämän hetken onnellinen arki koostuu hyvin yksinkertaisista asioista kuten torpan lämmityksestä, ruoan laitosta ja leipomisesta sekä ulkoilusta ja yleisestä ihmettelystä. Kuten aiemmin mainitsin, torpasta löytyy nykyajan mukavuuksia kuten sähkölämmitys, mutta onhan se leivinuunin ja hellan lämmitys yksi aamuinen (jännitys)ohjelmanumero. Kodikas puuhella lämpiää lähes joka päivä ja samalla siinä tulee keiteltyä aamupuurot ja välillä myös porokahvit. Toisinaan kylmissään oleva hella tupsauttaa savut sisään ja tupaa tuulettaessa kiroilen, että miksi en tänä aamuna tehnyt mikropuuroa. Leivinuunissa paistaminen on myös osoittautunut konstikkaaksi kaikkine häkäpelteineen, mutta alan olla päivä päivältä lähempänä täydellistä pullan paistopintaa.  </div> <div> <br/> </div> <div> Tämän vuoden ruska pääsi yllättämään värien ilotulituksella, aikuisiällä en tätä luonnon värinäytelmää ollut päässyt Lapissa vielä kokemaan. Olostunturin polut tulivat tutuiksi syksyn kuluessa ja monesti siellä lenkkeillessä täytyi pysähtyä ja hiljentää vauhtia. Eikä pelkästään mäkisen maaston ja huonon kunnon yhdistelmänä, vaan siitä syystä, että nythän minulla oli pitkästä aikaa sitä kuuluisaa aikaa olla ja nauttia luonnon rauhasta. Nyt oli viimein aika lopettaa suorittaminen ja antaa lappilaisen rennon elämän tyylin virrata suoniini. Muoniossa on ihmisen hyvä olla, mitäpä sitä peittelemään ja kainostelemaan. Ihmisten aito ystävällisyys ja uteliaisuus muukalaisia kohtaan sekä kunnan monet palvelut ovat kotiuttaneet tänne vaivattomasti. Maininnan arvoisena palveluna nyt esimerkiksi kunnan käytännössä ilmainen kuntosali on suuri ihmetyksen aihe. Toki laitteet nyt eivät ihan 2000-luvulle asti ole päivittyneet, mutta vanhat hyväksi havaitut liikkeet kyykyt, mavet ja penat sujuvat tässä punttilassa vallan mainiosti. Patikointimahdollisuuksiakin on lähitienoilla lähes valinnan vaikeuteen asti. Juuvanrovan liepeillä ehdittiin onneksi telttailla sulan maan aikana ja tästä retkestä on vieläkin muistona mustuneet varpaan kynnet. Mieheni on ahkerasti kuluttanut Oloksen ensilumen latua, joten voisi sanoa, että Muonio on liikunnan iloa pullollaan.  </div> <div> <br/> </div> <div> Vanha torpan kello raksuttaa lämpimässä tuvassa ja päivä alkaa hämärtyä iltaan. Pihan lumiset koivut ja kuuset näyttävät kuin satukirjan taikapuilta tummentuvaa taivasta vasten. Kiristyvä pakkanen saa rannan jään paukkumaan ja valittamaan, talvi tekee vääjäämätöntä tuloaan. Odotan jännittyneenä tulevaa kaamosta, vaikka en uskokaan sen olevan mikään koettelemus täällä kunnon talvessa. Kolme kuukautta on kulunut nopeasti, kuusi vielä edessä muoniolaisena. Seuraavina kuukausina en aio vaipua talviuneen enkä edes kevyeen horrokseen, vaan aion nauttia täysillä tästä ainutlaatuisesta kokemuksesta ja olla onnellinen luonnostaan.  </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti ja Kuvat: Mari Vainio </i> </div> <div> <br/> </div> </div> Fri, 27 Nov 2020 07:49:13 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/vihdoinkin-talvipesaessae thumbnail main image Kävelemisen taito https://www.onnellinenmuonio.fi/kaevelemisen-taito <div data-rss-type="text"> <i> ”Mitä sie oikein teet siellä? Kävelet! Kävelet!!”  </i> <div> <br/> <div> Olen juuri istahtanut hyvän ystäväni pirtinpöytään ja maininnut ohimennen seuraavan päivän suunnitelmastani. Olin itsekin osin reaktion kannalla; melko pöljä suunnitelma kyseessä, ja samaan aikaan niin sanomattoman puoleensavetävä ja tehtävissä. Lähtisin liikkeelle varhain heti päivän noustessa. Ystäväni ei lähtisi mukaan. </div> <div> <br/> </div> <div> Tällä perällä on kairoissa kulkemiseen perinteisesti liittynyt jokin erityinen syy, funktio, hyötytarkoitus. Pelkkä kuljeskelu ei ole kaikille ollut riittävä peruste lähteä ulos, ymmärrettävästikin. Metsiin on lähdetty hakemaan marjoja, etsimään sieniä, tekemään talven polttopuut, pyytämään kaloja tai tavoittelemaan monenmoista riistaa, kutakin sesonkinsa mukaan. On voitu lähteä myös rakentamaan, pystyttämään, korjaamaan, tarkastamaan. Nämä kaikki syyt ovat tarpeellisia ja pääosin myös omassa käytössäni, mutta edellisten lisäksi löytyy iso nippu hyviä syitä olla kaikkiruokaisempi. Jo pelkkä samoilu ilman näkyvää ja konkreettista lopputulemaa aikaansaa paljon, ja laadultaan hyvää. Kiireettä kulkeminen on hauskaa, lisäksi se on hieno väylä saada tuoreita ideoita tai ratkaista mielen päällä viipyvää ongelmaa. Ja juuri saapunut ensilumi vain raikastaa kokemusta. </div> <div> <br/> </div> <div> Muonio on mainio asuinseutu useammastakin näkökulmasta ja niistä eräs keskeisin on minusta hyvin alkuperäinen – kävely. Kävelymahdollisuudet täällä on sanalla sanoen ruhtinaalliset. On rouheaa tunturipaljakkaa, aihkipetäjiköissä mutkittelevia merkittyjä reittejä ja esteettömiä lähikohteita. On monia piskuisia poluntapaisia, pitkänhuiskeita mönkijäuria, ja täysin reititöntä metsien, jänkkien ja puuttoman vaihtelua niin runsaasti, että kulkijan mieltä kutkuttaa. Tämän päälle meillä on vapaus harhailla myös reittien ulkopuolella sangen laajalti, jokamiehenoikeudet ja esimerkiksi kansallispuiston vyöhykejaon reunaehdot mielessä pitäen. Mikä rikkaus, eikä itsestäänselvyys ollenkaan. </div> <div> <br/> </div> <div> Kävelyn hyvinvointivaikutukset eivät juuri puolustelijoita kaipaa, vaan toiminta myötätodistaa itsestään. Halukas etsivä löytää kiintoisia puoltoja kuitenkin helposti. Oskari Saaren kirja ”Aki Hintsa – Voittamisen anatomia” kertoo, kuinka menestynyt urheilulääkäri Aki Hintsa pyrki auttamaan huippu-urheilijoita parempaan onnistumiseen työkalunaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin malli. Hintsa tuo ajattelussaan esille, että todetusti paras ja tehokkain tapa aikuisväelle pitää huolta esimerkiksi lihaskunnostaan tai omasta jaksamisesta arjen toimissa myös tulevaisuudessa, on yksinkertaisesti – kävely. </div> <div> <br/> </div> <div> Oli toinenkin lääkäri, vanhemman liiton mies ja melko tunnettu, nimeltään Hippocrates. Elellessään aikoinaan antiikin Kreikassa hänen kerrotaan todenneen seuraavaa: </div> <div> <br/> </div> <div> <i> ”Jos olet huonolla tuulella, lähde kävelylle. Jos olet vieläkin huonolla tuulella, lähde toiselle kävelylle.”  </i> </div> <div> <i> <br/> </i> </div> <div> Kokemukseni mukaan tämä on aivan erityisen totta täällä, Muoniossa.  </div> <div> <br/> </div> <div> Olen saapunut luonnon helmaan ja sisälle yhteen sen vanhoista metsistä. Tulen metsästä ylös tunturin laelle, jatkan paljakasta alas vanhaan kuusimetsään. Sen läpi laskeudun pienelle kiemurtelevalle erämaajoelle. Ihmettelen sen reittiä ja pohdin sen hidasta merelle tähtäävää kulkua. Joen takana kasvaa vahva mäntysali, laaja kangasmaasto. Tasaiselta kentältä äkkään suopainanteita ja sammaleisia harjuntynkiä. Niiden takana päädyn kivikkoon. Muutaman puustoisen kummun ylitettyäni putkahdan etsimälleni pienelle ja tummanpuhuvalle järvelle, missä aion pitää taukoa. Asetun rantatörmälle ja availen reppuani. Ja siinä se taas on, hyvä tuuli.  </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti: Mikael Heikkilä </i> </div> <div> <i> Kuva: Oscar Manguy </i> </div> <div> <br/> </div> </div> </div> Fri, 23 Oct 2020 14:53:57 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/kaevelemisen-taito #onnellisialuonnostaan thumbnail main image ”Muistoissa melojan säilyy se ain” https://www.onnellinenmuonio.fi/muistoissa-melojan-saeilyy-se-ain <div data-rss-type="text"> Sääennuste iltapäivälle oli sitä lajia, joka poikii tunteen pirttipäivästä ja sisälle jäämisestä. Lupaili sakeahkoa sumua, melko koleaa ilmanalaa ja sateenkin mahdollisuus oli olemassa. Ei ollut se lähtevin mieli. Jos tällaisena hetkenä muistuu kuitenkin mieleen, että tärkeintä on liikkeelle lähteminen, saattaa löytää jotakin yllättävää ja säväyttävää. Olosuhteet paljastuvat vain sille, joka lähtee ja katsoo. Jos tuhrupäivästäkin löytää hyviä syitä seikkailla ulkona, pitäisi valoisan päivän olla melkoista juhlaa. <div> <br/> <div> Ajattelen Muonion vesiä, sen lukuisia erikokoisia järviä, suurta valloittavaa Väylää ja pikkuisia virkeinä polveilevia puroja. Muistan Samuli Paulaharjun joskus kirjoittaneen, muistaakseni kirjassa ’Kiveliöitten kansaa ’, että ”Kalan takia tänne on tultu, eikä maan.” Nälkä laittoi väen sauvomaan ylös joet ja lompolot erämaihin, missä pitkälti vesi ja veden vilja ruokkivat heidät. Kuinka tärkeitä olivatkaan vedet ihmisille silloin, kuinka tärkeitä ne ovatkaan nyt. </div> <div> <br/> </div> <div> Meillä on Muoniossa hurmaavat vedet. Kiitollisena niitä pähkäilen ja se onkin helppoa juuri nyt, koska kellun kapeassa pitkässä kajakissa keskellä tyyntä Jerisjärveä. Vesi allani on tyyni kuin peili. Se tekee kuvajaisen kaikesta. Ympäröivien saarten havulatvat piirtyvät terävinä sahalaitoina taivaanrantaan. Keimiötunturin alemman laen raidoittaa erimuotoiset sumunriekaleet, jotka laskevat tunturista alas järvelle. Kokemus kirkkaan veden ja usvaisen taivaan välissä on niin vahva, että merkityksen tuntu ja mitä hienoin erämainen tunnelma saapuvat täysin pinnistelemättä. Lisäksi samaan aikaan kun seudun hienojen vaelluskohteiden lähtöpaikoilla on vilkasta, ei täällä näy ketään. Kuin kaikki rauha ja hiljaisuus vaikuttaisi olevan nyt minun. </div> <div> <br/> </div> <div> Meloessa ja katsellessa tätä kaikkea, mielessä vilahtaa ristiriitainen ajatus. Tunnen halua tuoda tänne jonkun näkemään tämän saman, juuri tässä valossa ja nimenomaan vesiltä käsin. Samanaikaisesti haluan kätkeä näkymän kaikilta, että siinä olevat aarteet vain varjeltuisivat. Ensimmäinen ajatus puhuu oikeudesta nauttia luonnonympäristöstä, toinen tehtävästä pitää siitä tarkoin huolta. Ehkei se siis olekaan ristiriita. </div> <div> <br/> </div> <div> Tämä vuosisatojen ajan ’kysytty ja haluttu’ Jierisjärvi allani tunnen onnellisuutta ympäristöstämme ja huomaan hymyileväni. Rantaudun yhdelle niistä saarista, joilla se on luvallista ja pidän pienen tauon. Pikkuinen saari on melkoinen piilopaikka. Kävelen sen ympäri verrytellen jäseniä, katselen sen sammalia ja kasveja, ja evästelen vähän. Olen perillä. </div> <div> <br/> </div> <div> Mietin kuinka hienot vesillä liikkumisen mahdollisuudet meille on annettu ja hymähdän tyytyväisenä. Jokiretki kanootilla, kumiveneen reitti Äijäkosken jylhässä meiningissä, venematka verkkopaikalle, tai tämä kajakilla lipuminen pitkin järvenselkiä ovat kaikki mitä parhaimpia tapoja nauttia lähiluonnostamme. Monelle meistä maakravuista se on lisäksi ihan uusi ja virkistävä näkökulma nähdä, mitä meillä oikeastaan ympärillämme on. Iloitaan siitä isosti, ja pidetään samalla huolta. </div> <div> <br/> </div> <div> Ainiin, jos kellään heräsi ajatus, että tätä näkökulmaa luonnosta nauttimiseen olisikin hauska kokeilla, on se ensinnäkin lämpimästi suositeltavaa ja toiseksi erittäin mahdollista. Nyt lähestyy aika, että välillä pitää hiihtää vähän, mutta sen jälkeen sitten. </div> <div> <br/> </div> <div> Teksti: Mikael Heikkilä </div> <div> Kuva: Eva Kajan </div> <div> <br/> </div> </div> </div> Mon, 05 Oct 2020 05:44:06 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/muistoissa-melojan-saeilyy-se-ain thumbnail main image Kätkäsuvanto - paikka mihin palata https://www.onnellinenmuonio.fi/kaetkaesuvanto-paikka-mihin-palata <div data-rss-type="text"> <div> Tätä kirjoittaessani istun hotellihuoneen sängyllä Shanghaissa. Olemme pari viikkoa sitten palanneet Muonion Kätkäsuvannosta takaisin tänne Kiinaan ja koronapandemian vuoksi olemme 14 vrk:n karanteenissa Shaghaissa, jonka jälkeen pääsemme lentämään Kiinan kotiimme Beihaihin, Guangxin maakuntaan. Jos kartalta katsoo, Beihai sijaitsee Etelä-Kiinanmeren rannalla, lähellä Hainanin saarta ja Vietnamin rajaa. Mieheni työkomennuksen vuoksi olemme täällä, olleet jo 1.5 vuotta ja vielä edessä on toinen samanmoinen pätkä. Matka tänne Kätkäsuvannosta on pitkä, ja pitkä on matka vielä Shanghaistakin Beihain kotiin, kolmen tunnin lento. Välimatkat täällä ovat vielä pidempiä kuin Lapissa ja onhan Kiina toki valtava maa verrattuna Suomeen, ja väkiluvultaan moninkertaisesti suurempi kuin Suomi. Beihaissa kotimme vastapäätä oleviin kolmeen kerrostaloon mahtuisi koko Muonio ja jäisi vielä vapaitakin asuntoja. </div> <div> <br/> </div> <div> Täällä ollessa olemme kesällä käyneet pidemmän aikaa Kätkäsuvannossa ja Oulun alueella. Tänä kesänä 2020 tulin jo kesäkuun alusta Suomeen, Muonioon ja Kätkäsuvantoon. Olin aluksi omaehtoisessa kotikaranteenissa kaksi viikkoa. Kätkäsuvannossa on lapsuudenkotini, Muonionjoen rannalla. Minulla on paikka, minne tulla. Tuo lause – paikka minne tulla, on koti, minne tulla, mistä lähteä ja minne palata maailmalta takaisin. Se on oma paikka.  </div> <div> <br/> </div> <div> Kätkäsuvannossa karanteenissa ollessa saattoi käydä etäältä ystävää moikkaamassa ja lähteä ulos pihalle tai lenkille tai tunturille. Sellaista mahdollisuutta täällä Kiinassa ei ole; on oltava huoneessa koko määrätyn ajan, ulos hotellihuoneesta ei saa mennä. Erona Muonioon on tietysti se, ettei täällä voida pitää turvavälejä eikä luonto ole sellaisessa merkityksessä, että siitä nautittaisiin tai sinne mentäisiin patikoimaan. Täälläkin sisämaassa on paljon vuoria ja toki siellä on erilaisia opastettuja reittejä ja nähtävyyksiä, mutta ihmisiä on joka puolella. </div> <div> <br/> </div> <div> Kätkäsuvannossa kun astuu ovesta ulos, on jo luonnossa. Ilma on maailman puhtainta hengittää. Kotiovelta voi lähteä metsään juoksemaan ja kävelemään, hiihtämään tai lumikenkäilemään talvella. Lenkillä ei välttämättä tapaa ketään muita kuin metsän eläimiä ja näkee niiden jälkiä. Kun ilma on puhdas, voi haistaa eri vuodenaikoina erilaiset tuoksut. Minulle tärkeitä ovat eri vuodenajat. Muoniossa niitä sanotaan olevan kahdeksan ja se on kyllä totta. Vuodenajat tuovat vaihtelua elämään. Paljon tulee myös puhetta asiasta, joka vaikuttaa niin monella tavalla ja monen ihmisen elämään, nimittäin säästä. Sää vaihtelee niin paljon vuodenajan mukaan ja lämpötilan skaala on suuri. Muoniossa ei ole yhtä kesää tai talvea koko vuosi. Itse pidän erityisesti syksystä kaikkine väreineen. Syksyllä kaikki tavallaan alkaa uudestaan ja alkaa aina uusi ajanjakso elämässä. Talven kohokohdat ovat kuutamo ja revontulet, jotka kiinalaisetkin tuntevat, kun Suomesta puhutaan. Kaamos ei ole pimeä vaan valoisa väreineen. Kevät on kaunista aikaa kun tulee illan sininen hetki eikä pimeä tule yht’äkkiä. Huomaan monesti vertaavani luonnossa tapahtuvia asioita Kiinan ja Suomen välillä, ja erityisesti Lapin ja Muonion. Juuri nuo vaihtelevat vuodenajat, puhdas ilma, luonnosta saatavat marjat ja sienet, puhtaasta ja kirkasvetisestä Kätkäjärvestä siiat ja muut kalat, ja jonka vettä voi vaikka juoda. Puhdas juomavesi on luksusta. Kaikki nämä asiat tekevät minusta Kätkäsuvannossa ja Muoniossa onnellisen luonnosta, tuota kaikkea luettelemaani ei täällä Kiinassa voi kokea. Luonto monimuotoisuudessaan tuo onnellisuutta ja vaihtelevuutta elämään ja päivittäisiin rutiineihin. </div> <div> <br/> </div> <div> Näkymä Shanghain hotellihuoneen ikkunasta on kovin erilainen verrattuna tämän blogin kuvaan kotirannastani Muonionjoella, vastapäätä maailman rauhallisin raja. Maailmalla on mukava olla ja kerätä kokemuksia, elämyksiä, seikkailuja ja tarinoita kaukaisista kulttuureista muisteltavaksi myöhemmin. Ilman lähtöä ei olisi paluuta. </div> <div> <br/> </div> <div> Zaijian!  </div> <div> <br/> </div> <div> <i> Teksti ja kuvat: Pirjo Kuukasjärvi-Marjakangas </i> </div> </div> <div> <img src="https://de.cdn-website.com/a28373ac7e2a4922a764281f787b4242/dms3rep/multi/Pirjo_2-54f043c3-1920w-ff8214ff.jpg" alt="Shanghain kaupunkinäkymä."/> </div> Fri, 25 Sep 2020 08:36:09 GMT https://www.onnellinenmuonio.fi/kaetkaesuvanto-paikka-mihin-palata thumbnail main image Kuvittele meidät siellä https://www.onnellinenmuonio.fi/kuvittele-meidaet-siellae <div data-rss-type="text"> Vapaana valtatiellä <br/> Ja vaikkei olla siellä vielä <br/> Kuvittele meidät siellä <br/> <div> Pilvetön meri(järvi)maisema </div> <div> <br/> </div> Kuvittele elämä niin erilaisena. <br/> Ja vaikkei olla siellä vielä <br/> <div> Kuvittele meidät siellä. </div> <div> <br/> </div> Oon varma et paremmat ajat on tulos vielä (kyl) <br/> Joten kato tyhjää tietä ja anna mielen viedä <br/> Eli beibi pliis, kuvittele meidät siellä. <br/> <div> <i> <br/> </i> </div> <div> <i> (Gasellit – Kuvittele meidät siellä) </i> </div> <br/> Puolitoista vuotta sitten huomasin, että Muoniossa oli kunnanjohtajan paikka auki. Ajatus virasta ja elämästä Muoniossa alkoi koukuttaa sekä pyöriä mielessäni enemmän ja enemmän. Jo aikaisemman työhistoriani kautta Muonio oli näyttäytynyt minulle edistyksellisenä, kestävänä, luonnonmukaisen eksoottisena, kauniina mahdollisuuksien kuntana. Potentiaalia kunnassa olisi vaikka mihin, mielestäni paljon enempään kun vielä oli nähty! Muonio edusti minulle tulevaisuuden kuntaa, jonka hienouden tulisi huomaamaan myös monet muut yhä useammin - halusin olla mukana kirjoittamassa ja tekemässä tuota tarinaa. (Jatkuvan) ympäripuhumiseni myötä myös miestäni alkoi ajatus elämästä Pohjoisessa kiehtoa. Löytäisikö perheemme samalla Muoniosta hieman enemmän rauhaa, rauhoittumista ja yhdessäoloa arkeemme? Kun minulle näytettiin kotona vihreää valoa ajatukselle, päätin kokeilla siipiäni ja hakea kunnanjohtajaksi. Nyt ilokseni saan olla tässä tehtävässä ja ennen kaikkea - kirjoittamassa ensimmäistä lukua onnellisuusblogiimme! <br/> <br/> Muutin itse etua Muonioon, ja perhe seurasi vasta puolen vuoden päästä minua perässä. Alku ei siis ollut helppo, ja koti-ikävä painoi mieltä. Reissasin kahden kodin väliä. Monesti sain itseni kiinni ajatuksesta, miksi teen tämän ja oliko tässä sittenkään mitään järkeä – niin paljon kun työstäni pidinkin. Usein, kun ajoin Rovaniemeltä yksin Muonioon aamuyöstä, pysähdyin kuitenkin tämän blogin maiseman eteen, Särkitunturin juurelle. Ja tajusin taas, mikä Ajatus muutosta sekä Elämästä Muoniossa oli: se oli edessäni ja maiseman unelmassa. Tämä tuntui kodilta, ja päätin aina uudestaan luottaa tähän unelmaan.   <br/> <br/> Nyt asumme kaikki kunnassa, joka on luonnostaan onnellinen kansallispuiston sydämessä. Uutena muoniolaisena ymmärrän, mitä tämä tarkoittaa - muoniolainen elämä maistuu todella hyvältä! Meillä on niin paljon kaikkea täällä ja koko Tunturi-Lapissa; sitä on vaikea ulkopuolelta edes ymmärtää. Tuntuu vähän kliseiseltä sanoa, että olo on etuoikeutettu kun saa elää ja työskennellä täällä. Mutta niin totta se vain on. Lapsi rakastaa uutta päiväkotia, jossa saa toteuttaa itseään pienessä, turvallisessa ryhmässä. Harrastusmahdollisuudet ovat monipuolisia, peruspalvelut ovat hyviä ja laadukkaita. Me rakastamme liikkua ulkona tunturimaisemissa ja ihastella kahdeksaa eri vuodenaikaa – nyt nämä selkeästi erotan itsekin! Iltalenkki kylällä koiran kanssa tuntuu lähes kuninkaalliselta.  Maailman puhtaimmassa ilmassa ja luonnossa on vetovoimaa, joka saa liikkumaan. Eräällä tunturireissulla lapsemmekin ihmetteli huipulla, tunturilammen vieressä, että ”olemmeko kävelleet maailman ytimeen?” Hän, 4-vuotias pikkutyttö, oli, vanhempiensa tavoin, niin vaikuttunut ja vakuuttunut maisemasta. <br/> <br/> Samat elämän realiteetit ja arkiset velvollisuudet löytyvät myös täältä Muoniosta. Näiltä ei taida päästä koskaan pakoon. Ydin piileekin siinä, millaisen elämän haluamme tämän ympärille rakentaa. Mitä on muu elämämme tämän ulkopuolella, joka näyttää meiltä ja on omaamme? Elämä ei saa olla vain kilpajuoksua aikaa vastaan, yhteensopimattomia palapelin osia, joista ei koskaan saa muodostettua kokonaista kuvaa tai irtonaisia hetkiä, joiden merkitystä ei koskaan onnistu fiilistelemään. Haastankin blogikirjoitukseni myötä kaikki, jotka pohtivat elämänmuutosta miettimään, mitä oikeasti haluatte ja toivotte tältä? Miltä näyttäisi unelmienne vapaampi oma-aika sekä mielekkäämpi arki? <br/> <br/> Mikäli arvostatte kestäviä arvoja elämässänne, puhtautta, freesiä ja persoonallista luontoa sekä aidosti mukavaa, yhteisöllistä ja turvallista meininkiä, kannattaa suunnata katseet meille Muonioon!  Myös teille Muonio voi olla suuri mahdollisuus ja alku. Tai sitten se voi olla yksi luku onnellisen elämänne seikkailussa: kuvittele elämä nii erilaisena, vapaana valtatiellä, kuvittele teidät täällä! <br/> <br/> <div> <i> -  Laura - <br/> </i> </div> <div> <i> <br/> </i> </div> Ps. Jos kiinnostuit elämästä Muoniossa, otahan yhteyttä! Lupaan vastata kaikille henkilökohtaisesti ja jatkaa hehkuttamista vieläkin enemmän! ;) <br/> </div> Tue, 15 Sep 2020 07:00:07 GMT laura.enbuska-maki@muonio.fi (Laura Enbuska-Mäki) https://www.onnellinenmuonio.fi/kuvittele-meidaet-siellae thumbnail main image