Blog Layout
Kätkäsuvanto - paikka mihin palata
syysk. 25, 2020
Tätä kirjoittaessani istun hotellihuoneen sängyllä Shanghaissa. Olemme pari viikkoa sitten palanneet Muonion Kätkäsuvannosta takaisin tänne Kiinaan ja koronapandemian vuoksi olemme 14 vrk:n karanteenissa Shaghaissa, jonka jälkeen pääsemme lentämään Kiinan kotiimme Beihaihin, Guangxin maakuntaan. Jos kartalta katsoo, Beihai sijaitsee Etelä-Kiinanmeren rannalla, lähellä Hainanin saarta ja Vietnamin rajaa. Mieheni työkomennuksen vuoksi olemme täällä, olleet jo 1.5 vuotta ja vielä edessä on toinen samanmoinen pätkä. Matka tänne Kätkäsuvannosta on pitkä, ja pitkä on matka vielä Shanghaistakin Beihain kotiin, kolmen tunnin lento. Välimatkat täällä ovat vielä pidempiä kuin Lapissa ja onhan Kiina toki valtava maa verrattuna Suomeen, ja väkiluvultaan moninkertaisesti suurempi kuin Suomi. Beihaissa kotimme vastapäätä oleviin kolmeen kerrostaloon mahtuisi koko Muonio ja jäisi vielä vapaitakin asuntoja.
Täällä ollessa olemme kesällä käyneet pidemmän aikaa Kätkäsuvannossa ja Oulun alueella. Tänä kesänä 2020 tulin jo kesäkuun alusta Suomeen, Muonioon ja Kätkäsuvantoon. Olin aluksi omaehtoisessa kotikaranteenissa kaksi viikkoa. Kätkäsuvannossa on lapsuudenkotini, Muonionjoen rannalla. Minulla on paikka, minne tulla. Tuo lause – paikka minne tulla, on koti, minne tulla, mistä lähteä ja minne palata maailmalta takaisin. Se on oma paikka.
Kätkäsuvannossa karanteenissa ollessa saattoi käydä etäältä ystävää moikkaamassa ja lähteä ulos pihalle tai lenkille tai tunturille. Sellaista mahdollisuutta täällä Kiinassa ei ole; on oltava huoneessa koko määrätyn ajan, ulos hotellihuoneesta ei saa mennä. Erona Muonioon on tietysti se, ettei täällä voida pitää turvavälejä eikä luonto ole sellaisessa merkityksessä, että siitä nautittaisiin tai sinne mentäisiin patikoimaan. Täälläkin sisämaassa on paljon vuoria ja toki siellä on erilaisia opastettuja reittejä ja nähtävyyksiä, mutta ihmisiä on joka puolella.
Kätkäsuvannossa kun astuu ovesta ulos, on jo luonnossa. Ilma on maailman puhtainta hengittää. Kotiovelta voi lähteä metsään juoksemaan ja kävelemään, hiihtämään tai lumikenkäilemään talvella. Lenkillä ei välttämättä tapaa ketään muita kuin metsän eläimiä ja näkee niiden jälkiä. Kun ilma on puhdas, voi haistaa eri vuodenaikoina erilaiset tuoksut. Minulle tärkeitä ovat eri vuodenajat. Muoniossa niitä sanotaan olevan kahdeksan ja se on kyllä totta. Vuodenajat tuovat vaihtelua elämään. Paljon tulee myös puhetta asiasta, joka vaikuttaa niin monella tavalla ja monen ihmisen elämään, nimittäin säästä. Sää vaihtelee niin paljon vuodenajan mukaan ja lämpötilan skaala on suuri. Muoniossa ei ole yhtä kesää tai talvea koko vuosi. Itse pidän erityisesti syksystä kaikkine väreineen. Syksyllä kaikki tavallaan alkaa uudestaan ja alkaa aina uusi ajanjakso elämässä. Talven kohokohdat ovat kuutamo ja revontulet, jotka kiinalaisetkin tuntevat, kun Suomesta puhutaan. Kaamos ei ole pimeä vaan valoisa väreineen. Kevät on kaunista aikaa kun tulee illan sininen hetki eikä pimeä tule yht’äkkiä. Huomaan monesti vertaavani luonnossa tapahtuvia asioita Kiinan ja Suomen välillä, ja erityisesti Lapin ja Muonion. Juuri nuo vaihtelevat vuodenajat, puhdas ilma, luonnosta saatavat marjat ja sienet, puhtaasta ja kirkasvetisestä Kätkäjärvestä siiat ja muut kalat, ja jonka vettä voi vaikka juoda. Puhdas juomavesi on luksusta. Kaikki nämä asiat tekevät minusta Kätkäsuvannossa ja Muoniossa onnellisen luonnosta, tuota kaikkea luettelemaani ei täällä Kiinassa voi kokea. Luonto monimuotoisuudessaan tuo onnellisuutta ja vaihtelevuutta elämään ja päivittäisiin rutiineihin.
Näkymä Shanghain hotellihuoneen ikkunasta on kovin erilainen verrattuna tämän blogin kuvaan kotirannastani Muonionjoella, vastapäätä maailman rauhallisin raja. Maailmalla on mukava olla ja kerätä kokemuksia, elämyksiä, seikkailuja ja tarinoita kaukaisista kulttuureista muisteltavaksi myöhemmin. Ilman lähtöä ei olisi paluuta.
Zaijian!
Teksti ja kuvat: Pirjo Kuukasjärvi-Marjakangas
Tykkään harrastaa kaikkea ulkona ja luonnossa, siksipä Muonio on oivallinen paikka asua, sillä täällä on hyvät mahdollisuudet siihen. Käyn myös Muonion ulkopuolella esimerkiksi kävelemässä tuntureilla tai talvella tykkään käydä myös kelkkailemassa; se on tosi kivaa ja hauskaa tekemistä. Kerran, kun oli pimeää ja olin ajelemassa jäällä meidän kelkalla, näin myös revontulia. En kuitenkaan pelkästään kelkkaile talvella vaan myös luistelen, hiihdän ja laskettelen. Olos on hyvä paikka lasketella, koska se on tosi lähellä ja sinne pääsee arkenakin todella helposti kavereiden kanssa. Lisäksi siellä on myös hyvät metsäreitit. Odotan kovasti jo, että pääsen pelaamaan jääkiekkoa pikkuveljeni kanssa, sillä se on kivaa tekemistä myös. Talvitekemisten lisäksi tykkään tehdä muutakin; esimerkiksi kävimme äitini kanssa melomassa ja käymme yhdessä myös kävelemässä. Nyt meillä on yhteisenä kävelytavoitteena 50 km:n pituinen Hetta-Pallas- vaellusreitti. Tykkään käydä myös pyöräilemässä, ja minulla on aikomus käydä isäni kanssa maastopyöräilemässä jossakin kauempana tässä joku viikonloppu. Innostuin enemmän myös kalastamisesta tänä kesänä – sitäkin olisi kivä tehdä enemmän! Käyn kaverini kanssa myös maastossa ratsastamassa vuokrahevosellani ja välillä itseksenikin. Lujaa maastossa meneminen upeissa maisemissa on minun rentoutumiskeinoni. Teksti ja kuvat: Sofia Muotka (7lk. TET)
Kirsi Vestenius perheineen löysi Muoniosta kodin, josta oli haaveillut jo pitkään Etelä-Suomessa asuessaan. Aikoinaan Lapissa työskenneelle Kirsille väliaikainen lappilaisuus jätti kuitenkin pysyvän kaipuun pohjoiseen, vaikka perheen koti olikin useita vuosia Tampereen lähistöllä. Mutkien kautta Vesteniuksen perhe on muoniolaistunut niin, ettei paluuta entiseen taida olla tiedossa lainkaan. Lomat tuntureiden keskellä alkoivat tuntua liian lyhyiltä Äkäslompolossa vietetyt lomat olivat koko perheelle niitä vuoden kohokohtia, mutta kotiinpaluu sai aikaan ristiriitaisia tunteita – tuntui kuin toinen koti jäi taakse. Kirsi hakeutuikin lopulta Ylläksen alueelle töihin, jolloin koko perhe muutti Äkäslompoloon ja pääsi tutustumaan lappilaiseen elämäntapaan. Ensimmäiset vuodet menivät hyvin vuokra-asunnossa, mutta oman tilan tarve alkoi hiljalleen kasvaa ulkoilua rakastavassa koiraperheessä. Entä jos rakennettaisiinkin oma talo? Kirsin työpaikka vaihtui Ylläkseltä Muonion puolelle ja sieltä oli tällä välin löytynyt jo tonttikin. Luonto ja ympäristö olivat olleet tärkeimmät kriteerit tontin metsästyksessä ja lopulta omalle talolle löytyi paikka kauniin Äkäsjärven rannalta, mikä käynnisti lupaprosessin Muonion kunnan rakennusvalvonnan kanssa. “Olimme varautuneet pitkään lupaprosessiin, sillä sellaisiahan rakennusprojektit yleensä ovat. Yllätyimme kyllä, miten sujuvasti kaikki eteni ”, Kirsi kertoo. Lumisen talven vuoksi maatöihin päästiin toukokuussa ja talopaketti tontille tuotiin kesäkuussa. Omaan kotiin Vesteniuksen perhe muutti seuraavan vuoden huhtikuussa, sillä syksyn sateet hidastivat betonivalujen kuivumista. “Eipä meillä onneksi mikään kiire ollutkaan, hiljaa hyvä tulee”, Kirsi naurahtaa. Välitöntä kanssakäymistä Etelä-Suomessa aiemmin asuneella perheellä on nyt jo kokemusta hyvin erilaisista asuinympäristöistä, mutta mitkä mahtavat olla ne suurimmat erot napapiirin pohjois- ja eteläpuolen välillä? “Se asukkaiden yhteishenki on tärkeä osa viihtymistä”, Kirsi hihkaisee. “Välittömyys ja kotoisuus kanssakäymisessä on hienoa, mutta se vaatii itseltä samaa, varsinkin paikkakunnalle muuttaneena. Kun ottaa itse sen ensimmäisen askeleen ja avaa suunsa, saa varmuudella iloisen ja lämpimän vastaanoton”, hän kiittelee muoniolaisia kollektiivisesti. Muonio on aito, pieni kylä ja kunta, josta Vesteniuksen perhe löytää kaiken tarvitsemansa. “Emme kaipaa ylimääräisiä palveluita, sillä luonto on se lisäarvo mitä kaupungeista ei voi saada. Eikä täällä olla keskellä ei-mitään, täällähän on Pallas, Olos, Ylläs, Levi ja monet muut tunturit ja luontokohteet!”. Ei liene tarpeen kysyä, suositteleeko Kirsi lappilaista elämää heille, jotka sitä ovat omalla kohdallaan harkinneet… Omassa kodissa Äkäsjärven rannalla asumista on takana kokonainen vuosi, eikä Vesteniuksen perheestä kuulu soraääniä. Kirsin mielestä kunnassa on meneillään hyvä pöhinä ja tekemisen meininki, mitä hän toivookin pidettävän yllä myös jatkossa. Yritysten ja asukkaiden yhteinen tekeminen on saanut hienoja asioita aikaan, minkä Kirsi näkee poikkeuksellisena voimavarana verrattuna etelän isoihin kasvukeskuksiin. “Täällä huolehditaan toisista aidosti ja ollaan aina valmiina auttamaan. Olemme saaneet huomata, että muoniolaiset todella ovat onnellisia luonnostaan – ja niin olemme mekin”, Kirsi Vestenius kertoo. Vastauksesta välittyy aito lämpö ja kenties pieni liikutuskin. Jos haluat tietää lisää onnellisesta asumisesta Muoniossa, lue lisää täältä: https://www.onnellinenmuonio.fi/onnellista-asumista Kuva: Kirsi Vestenius
Muonion vetovoima on selkeässä kasvussa, mikä näkyy meillä Muonion rakennusvalvonnassa lisääntyneinä asuin- ja vapaa-ajanrakennusten lupien hakumäärissä. Osa rakentajista on paluumuuttajia, toiset hakevat Muoniosta sitä, mitä etelän kasvukeskukset eivät pysty tarjoamaan ja jonkin verran joukossa on pidempään Muoniossa asuneita, kuten lapsiperheitä, jotka kaipaavat kotiinsa lisäneliöitä. Vastaan kyselyihin puhelimitse ja sähköpostitse hyvin mielelläni, sillä itsekin tiedän, kuinka Muoniossa ollaan onnellisia luonnostaan. Jos muoniolaisuus tuntuu houkuttelevalta, kannattaa ensimmäiseksi tutustua kunnan myytäviin tontteihin Muonion kunnan verkkosivuilla. Tällä hetkellä kirkonkylällä ja Tuomaanpalossa on vielä tontteja vapaana, joten jos mieleinen tontti löytyy, kannattaa olla suoraan yhteydessä allekirjoittaneeseen. Mikään ei tietenkään estä tekemästä ostotarjousta suoraan kirjaamoomme. Metsähallituksen tonttitarjonta pitää sisällään lähinnä vapaa-ajan tontteja, sekä muutaman liiketoiminnalle kaavoitetun tontin. Muoniossa on siis monipuolisia mahdollisuuksia yritystoiminnallekin. Lisää myytäviä tontteja löytyy yksityisten maanomistajien ilmoittamina netin foorumeilla, mutta yksi toimiva tapa on myös laittaa oma ostoilmoitus paikallislehteen tai Muonion paikallisiin Facebook-ryhmiin, mikäli itselle sopivaa tonttia ei vielä ole löytynyt. Lupa-asiat hoituvat pienessä kunnassa jouhevasti ja apua löytyy varmasti aina kun tarve on. Kunnanhallitus käsittelee kuukausittain uudet tonttien ostotarjoukset, ja hyväksynnän jälkeen tontin omistusoikeus siirtyy ostajalle ja tämän jälkeen voidaan käsitellä rakennuslupahakemus. Yleensä kaikki luvat ovat kunnossa 2-3 kuukauden kuluttua ostotarjouksen tekemisestä ja rakentaminen voi alkaa. Täysin sähköinen asiointi helpottaa toimintaa niinkin paljon, että tontilla ei välttämättä tarvitse käydä lainkaan ennen kuin avaimet ovat kädessä. Meillä Muoniossa on tietynlainen “tehemä pois” -asenne, mikä rakentajan kohdalla tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennusvalvonnasta voi huoletta kysyä paikallisten urakoitsijoiden yhteystietoja. Paikallinen rautakauppa pystyy tarjoamaan jopa kokonaisia talopaketteja hirrestä, joten yhteisöllisyys on vahvasti läsnä alusta saakka. Muoniolaiset ovat aina valmiita auttamaan ja toivottamaan kaikki tervetulleiksi, sillä onhan Muonio Suomen onnellisin kunta! Onnellisuuden askelmerkit: Tutustu Muonion myytäviin tontteihin täältä . Tee ostotarjous Muonion kunnan kirjaamoon kirjaamo@muonio.fi tai kysy tarvittaessa lisätietoja. Hae rakennuslupaa Lupapisteestä (lupa voidaan myöntää vasta ostotarjouksen hyväksymisen jälkeen, mutta sitä voi hakea myös etukäteen). Rakennusprojekti voi alkaa ja Muonion kunnan rakennusvalvonta on tukenasi. Lisätietoja rakennusluvista löydät Muonion kunnan verkkosivuilta . Elinvoimajohtaja Jussi-Pekka Tammilehto Kuva: Terhi Tuovinen - House of Lapland (Lapin materiaalipankki)
Muonion kunta